Vuosikertomus 2014 | In English |

Energia

EN3 Organisaation oma energiankulutus

Polttoaineiden kulutus

Polttoaineiden kulutus omassa energiantuotannossamme oli 117 terawattituntia (TWh), eli 422 (2013: 419) petajoulea (PJ). Merkittävin polttoaine oli maakaasu, jonka osuus polttoaineiden kokonaiskulutuksesta oli 65 % (2013: 63 %). Uraanin ja hiilen osuudet olivat vastaavasti 19 % (2013: 20 %) ja 11 % (2013: 13 %). 

Polttoaineiden kulutus vuosina 2012‑2014
petajoulea 2014 2013 20121)
Maakaasu 276,1 264,5 273,8
Ydinpolttoaine 81,6 83,3 89,0
Hiili 46,8 53,0 51,0
Fossiilinen jätepolttoaine 0,8 1,0 3,3
Turve 1,6 2,2 2,7
Muut fossiiliset polttoaineet 0,6 1,0 2,1
Uusiutumattomat polttoaineet yhteensä 407,5 405,0 421,9
Biomassa ja bionesteet 12,5 12,3 21,9
Uusiutuva jätepolttoaine 1,5 1,2 4,9
Uusiutuvat polttoaineet yhteensä 14,0 13,5 26,8
1) Sisältää AB Fortum Värme samägt med Stockholms Stad ‑yhteisyrityksen

Biomassan ja bionesteiden osuus koko polttoaineiden kulutuksestamme oli 3,0 % (2013: 3,1 %), ja jäteperäisten polttoaineiden osuus 0,5 % (2013: 0,5 %).

Yhteisyritys Fortum Värme käytti Ruotsissa polttoaineita yhteensä 6,2 TWh, eli 22 (2013: 26) PJ. Biomassan ja bionesteiden osuus polttoaineiden kokonaiskulutuksesta oli 31 % (2013: 44 %) ja jäteperäisten polttoaineiden osuus vastaavasti 42 % (2013: 29 %).

Polttoaineiden kulutus on laskettu voimalaitoksilla mitattujen käyttömäärien ja polttoaineiden lämpöarvomittausten perusteella. Uraanin kulutus on laskettu reaktoreiden lämpöenergian tuotosta.

Sähkön ja lämmön kulutus

Ulkoinen sähkönhankintamme voimalaitosten ja lämpökattiloiden käyttöön oli 401 (2013: 406) GWh.

Sähkönsiirron häviöiden kompensointiin Ruotsissa hankittiin lisäksi sähköä 795 (2013: 813) GWh.

Vuonna 2014 emme hankkineet omaan käyttöön lämpöä tai höyryä ulkoisilta toimittajilta.

Yhteisyritys Fortum Värme hankki ulkopuolisilta toimittajilta sähköä 839 (2013: 934) GWh.

Raportoitu sähkönkulutus perustuu mittauksiin käyttöpaikoilla.

Sähkön ja lämmön tuotanto

Edellä esitettyä polttoaineiden käyttöä sekä sähkön hankintaa vastaavasti tuotimme omilla voima- ja lämpölaitoksillamme myyntiin sähköä noin 34 900 (2013: 31 100) GWh, lämpöä ja höyryä 33 700 (2013: 31 900) GWh sekä jäähdytystä 16 (2013: 12) GWh. Osakkuusyhtiöiden tuotanto-osuudet mukaan lukien tuotimme lisäksi sähköä vesi-, tuuli- ja

aurinkovoimalla kaikkiaan noin 22 300 (2013: 18 000) GWh.

Yhteisyritys Fortum Värme tuotti sähköä 1 048 (2013: 1 207) GWh, kaukolämpöä 7 074 (2013: 8 164) GWh, jäähdytystä 460 (2013: 455) GWh ja kaupunkikaasua 96 (2013: 106) GWh. Lisäksi Fortum Värme tuotti 263 GWh tuulivoimaa vuokraamillaan tuulivoimalaitoksilla.

Koko sähkön- ja lämmöntuotantomme energialähteittäin on esitetty oheisissa taulukoissa. Taulukoiden tiedot noudattavat Fortumin taloudellisen raportoinnin laskentarajoja ja niissä on sähköntuotannon osalta mukana myös tuotanto-osuuksia osakkuusyhtiöiden vesi-, tuuli- ja ydinvoimalaitoksista.

64 % koko sähköntuotannostamme oli hiilidioksidipäästötöntä ja 32 % tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä. Lämmöntuotannostamme puolestaan 6 % tuotettiin uusiutuvilla, hiilidioksipäästöttömillä energialähteillä.


Sähköntuotanto energialähteittäin vuosina 2012–2014
TWh 2014 2013 20121)
Vesivoima 22,3 18,0 25,2
Ydinvoima 23,8 23,7 23,4
Maakaasu 22,5 20,0 19,4
Kivihiili 3,6 4,0 3,3
Biomassa 0,9 1,1 1,3
Turve 0,1 0,1 0,1
Muut 0,2 0,5 0,3
Yhteensä 73,4 67,4 73,1
1) Sisältää AB Fortum Värme samägt med Stockholms Stad ‑yhteisyrityksen
Lämmöntuotanto energialähteittäin vuosina 2012‑2014
TWh 2014 2013 20121)
Maakaasu 26,7 26,1 27,0
Kivihiili 5,1 4,6 5,3
Biomassa ja bionesteet 2,0 2,8 4,9
Lämpöpumput, sähkö 0,1 0,3 3,4
Jätepolttoaine 0,3 0,4 1,9
Polttoöljy 0,1 0,1 0,4
Turve 0,3 0,3 0,4
Yhteensä 34,6 34,6 43,3
1) Sisältää AB Fortum Värme samägt med Stockholms Stad ‑yhteisyrityksen

Energiantuotantokapasiteetti

Sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettimme 31.12.2014 on esitetty oheisissa taulukoissa. Taulukoiden tiedot noudattavat Fortumin taloudellisen raportoinnin laskentarajoja ja niissä on sähköntuotannon osalta mukana myös tuotanto-osuuksia osakkuusyhtiöiden vesi-, tuuli- ja ydinvoimalaitoksista.

Energian kokonaiskulutus

Energiaresurssien hankinnan (polttoaineet ja sähkön hankinta) ja energian nettotuotannon erotuksena saatava energian kokonaiskulutus oli 167 (2013: 195) PJ.

Sähköntuotantokapasiteetti maittain ja energialähteittäin
MW Suomi Ruotsi Venäjä Puola Baltian maat Intia Yhteensä
Vesivoima 1 526 3 088 4 615
Ydinvoima 1 460 1 820 3 279
Tuuli‑ ja aurinkovoima 30 15 45
Maakaasu 284 4 501 5 17 4 807
Hiili 1 212 257 228 1 697
Biomassa ja bionesteet 55 24 68 147
Muut polttoaineet 14 12 8 34
Yhteensä 4 551 4 950 4 758 257 93 15 14 624

Lämmöntuotantokapasiteetti maittain ja energialähteittäin
MW Suomi Venäjä Puola Baltian maat Yhteensä
Maakaasu 1 432 12 575 57 333 14 397
Hiili 265 891 1 089 2 245
Biomassa ja bionesteet 195 43 381 619
Jätepolttoaine 32 79 111
Muut polttoaineet 12 18 30
Yhteensä 1 936 13 466 1 189 811 17 402

EN5 Energiaintensiteetti

Polttoon perustuvassa energiantuotannossa pyrimme hyödyntämään polttoaineen niin tehokkaasti kuin mahdollista. Vuoteen 2014 saakka käytimme energiatehokkuuden mittarina polttoaineiden käytön tehokkuutta, joka lasketaan jakamalla polttoaineella tuotettu energia (sähkö ja lämpö) polttoaineen energiasisällöllä. Tavoitteena oli saavuttaa 70 %:n tehokkuus viiden vuoden keskiarvona laskettuna. Vuonna 2014 polttoaineen käytön tehokkuus oli 64 % ja viiden vuoden keskiarvo oli 63 % (2013: 64 %).

Oman tuotantomme energiaintensiteetti oli 1,37 (2013: 1,46) Intensiteettiluku on laskettu jakamalla kohdassa EN3 esitettyjen käytettyjen polttoaineiden ja ulkopuolelta hankitun sähkön määrä energiatuotteiden koko nettotuotannolla. Tuotantoon on tässä laskettu mukaan myös vesivoima ja aurinkovoima.

EN6 Energiankulutuksen vähentäminen

Kehitämme olemassa olevan laitoskannan energiatehokkuutta jatkuvan parantamisen periaatteella. Tavoitteenamme on saavuttaa vuoteen 2020 mennessä yli 1 400 GWh:n vuotuinen energiansäästö vuoteen 2012 verrattuna. Tämä energiansäästö vastaa yli 75 000 kodin vuotuista lämmitysenergiantarvetta (18 500 kWh/koti) tai yli kahdensadan 2,5 MW:n tuulivoimalan vuosituotantoa. Tästä tavoitteesta olemme vuosina 2013 - 2014 saavuttaneet jo 681 GWh, eli noin 49 %. Vuonna 2014 toteutettujen toimenpiteiden osuus oli 592 GWh eli 2 131 TJ.

Merkittävimpiä toimenpiteitä ovat olleet:

  • Chelyabinsk CHP1- ja CHP2 -voimalaitosten kaukolämpöverkkojen yhdistäminen vuonna 2014. Investointi mahdollistaa voimalaitosten optimaalisen käytön ja CHP1:n uusien energiatehokkaiden 
  • kaasuturbiiniyksiköiden maksimaalisen tuotannon. Vuosittaiseksi energiansäästöksi on arvioitu 469 GWh.
  • Vesivoimalaitoksilla toteutetut perusparannukset lisäävät tuotantoa 61 GWh vuodessa. Vuonna 2014 toteutettujen perusparannusten osuus tästä on 20 GWh.
  • Joensuun voimalaitoksella toteutettiin vuonna 2014 toimenpiteet lämmön talteenottamiseksi tiivistehöyrystä ja muusta hukkalämmöstä. Vuotuinen polttoainesäästö on 17,5 GWh.

Lue lisää

X

Etsi Fortumin vuosikertomuksesta 2014

Kirjoita tähän...

Hakutulokset