Vuosikertomus 2014 | In English |

Jätevedet ja jätteet

EN22 Päästöt vesistöön jaoteltuna päästölajeittain ja kohteen mukaan

Energiantuotannon vaikutukset vesistöihin aiheutuvat jäähdytysvesien mukana johdettavasta lämpökuormasta sekä jätevesien sisältämistä epäpuhtauksista. Kaikki jätevesi johdetaan suoraan kunnallisiin jätevedenkäsittelylaitoksiin tai puhdistetaan paikan päällä ennen johtamista vesistöön.

Käytimme kaikkiaan 2 094 (2013: 2 231) miljoonaa kuutiometriä jäähdytysvettä, joka johdettiin takaisin

vesistöihin. Lämpökuorma vesistöihin oli 18 (2013: 19) TWh. Suurin yksittäinen jäähdytysveden käyttäjä oli Loviisan ydinvoimalaitos, joka otti ja päästi takaisin mereen 1 377 miljoonaa kuutiometriä jäähdytysvettä. Loviisan ydinvoimalaitoksen lämpökuorma mereen oli 16 TWh. Lämpötilamittausten mukaan jäähdytysvesi on nostanut pintaveden lämpötilaa 1-2 astetta 1-2 kilometrin säteellä vedenpurkupaikasta.

Laitoksillamme syntyi jätevesiä kaikkiaan 33 (2013: 34) miljoonaa m3, joista 95 % johdettiin puhdistamisen jälkeen ympäristöön.

Raportoidut jätevesimäärät perustuvat virtaamamittauksiin voimalaitoksillamme ja lämpölaitoksillamme.

Jätevesipäästöt kohteittain vuosina 2012‑2014
milj. m3 2014 2013 20121)
Meri 9,0 9,6 9,1
Makea pintavesistö 22,4 22,3 22,9
Kunnallinen viemäri 1,2 1,6 2,7
Muu kohde 0,5 0,1 0,3
1) Sisältää AB Fortum Värme samägt med Stockholms Stad ‑yhteisyrityksen

Vuoden aikana voimalaitoksiltamme pääsi jätevesien mukana vesistöihin yhteensä noin 1,8 tonnia öljyä. Lisäksi kolmessa erillisessä öljyvuototapauksessa pääsi vesistöihin öljyä yhteensä 1,5 tonnia.

Voimalaitosten öljypäästö lasketaan määrävälein otettavien näytteiden analyysitulosten ja virtaamamittausten perusteella.

Venäjän voimalaitoksilla on viime vuosina ollut jätevesien lupaehtojen toistuvia ylityksiä. Niitä on tarkasteltu lähemmin indikaattorissa EN29.

EN23 Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti

Lämpövoimalaitoksillamme käytetään vuosittain miljoonia tonneja kiinteitä polttoaineita. Polttamisessa syntyvän tuhkan ja savukaasujen rikinpoistossa syntyvän kipsin osuus energiantuotantomme sivutuotteista ja jätteistä on ylivoimaisesti suurin, keskimäärin yli 90 %. Kaikessa 

energiantuotannossa syntyy normaalia teollisuusjätettä, joka joko kierrätetään tai sijoitetaan kaatopaikoille. Osa jätteistä luokitellaan vaarallisiksi jätteiksi ja viedään käsiteltäviksi luvanvaraisille ongelmajätelaitoksille. Ydinvoiman tuotannossa syntyvien radioaktiivisten jätteiden määrä on pieni, mutta niiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen tarvitaan erityisratkaisuja.

Sivutuotteita ja jätteitä kertyi yhteensä 697 000 (2013: 742 000) tonnia.

Tuhka ja kipsi

Tuhkaa syntyi noin 659 000 (2013: 677 000) tonnia, kipsiä 9 800 (2013: 29 000) tonnia ja muuta rikinpoistotuotetta 9 800 (2013: 15 800) tonnia. Noin 56 % tuhkasta syntyi Venäjän laitoksilla, 16 % Suomessa ja 16 % Puolassa. Tuhkan ja kipsin määrän pieneneminen johtui ennen muuta vähäisemmästä lauhdesähkön tuotannosta Suomessa.

Euroopassa tuhka ja kipsi hyödynnetään ja kierrätetään mahdollisimman tehokkaasti. Venäjällä tuhkat varastoidaan altaisiin, koska niille ei tuhka-altaiden pengerryksen lisäksi ole muita hyödyntämiskohteita. Lisäksi tuhkan märkäkäsittely vaikeuttaa hyödyntämistä. Tuhkan hyötykäyttöaste oli 34 % (2013: 38 %) ja kipsin 100 % (2013: 99 %).

Kipsiä käytettiin raaka-aineena kipsilevyteollisuudessa. Lentotuhkaa käytettiin rakennusaineteollisuudessa, tienrakennuksessa, maanrakennuksessa ja kaivostäytössä. Joensuun voimalaitos sai ympäristöluvan koskien laitoksen tuhkista rakennettavaa meluestettä laitosalueen ympärille. Voimalaitostemme pohjatuhkille myönnettiin CE-merkintä vuonna 2014.

Sivutuotteet, joita ei voida hyödyntää, sijoitetaan kaatopaikalle tai välivarastoidaan. Kaatopaikoille vietiin noin 434 000 (2013: 420 000) tonnia tuhkaa ja 9 800 (2013: 15 800) tonnia Suomenojan voimalaitoksen

rikinpoistotuotetta, jolle ei ole hyötykäyttöä.

Euroopan voimalaitoksillamme raportoidut tuhkan ja kipsin määrät perustuvat autokuormien punnitukseen. Venäjän voimalaitoksillamme tuhkamäärät lasketaan hiilen tuhkapitoisuuden perusteella.

Tuhkan ja kipsin käsittely vuosina 2012‑2014
tuhatta tonnia 2014 2013 20121)
Tuhka hyötykäyttöön 226 257 369
Tuhka kaatopaikalle 434 420 351
Kipsi hyötykäyttöön 9,8 28,8 8,1
Kipsi kaatopaikalle 0 0,3 1,0
1) Sisältää AB Fortum Värme samägt med Stockholms Stad ‑yhteisyrityksen

Ydinjäte

Käytimme Loviisan ydinvoimalaitoksen polttoaineena 22,7 (2013: 20,1) tonnia uraania, josta syntyi vastaava määrä korkea-aktiivista ydinjätettä. Tuotettua energiayksikköä kohti laskettuna käytettyä polttoainetta kertyi 2,88 (2013: 2,50) g/MWh.

Vuoteen 1996 saakka käytetty polttoaine palautettiin polttoaineen toimittajalle Venäjälle. Vuodesta 1997 lähtien kaikki käytetty polttoaine on varastoitu voimalaitosalueella. Vuoden 2014 lopussa laitosyksiköiden polttoainealtaissa ja erillisessä käytetyn polttoaineen varastossa oli yhteensä 633 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta. Käytetty polttoaine siirretään aikanaan loppusijoitustilaan, jota Posiva Oy suunnittelee Olkiluodon kallioperään.

Käytetyn polttoaineen lisäksi syntyi noin 141 (2013: 160) mmatala- ja keskiaktiivista jätettä. Keskiaktiivisia jätteitä

ovat nestemäiset haihdutusjätteet ja käytetyt ioninvaihtohartsit. Niitä varastoidaan toistaiseksi laitosalueella olevissa varastosäiliöissä. Vuoden 2014 lopussa varastosäiliöissä oli 658 m3 haihdutusjätettä ja 566 m3 ioninvaihtohartseja. Nestemäisten jätteiden kokonaisaktiivisuus vuoden 2014 lopussa oli 15,8 TBq. Ennen loppusijoitusta nestemäiset jätteet kiinteytetään betoniin. Kiinteytyslaitos on viimeistelyvaiheessa ja se otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2016 aikana.

Kuiva matala-aktiivinen jäte koostuu pääosin huolto- ja korjaustöiden yhteydessä lievästi kontaminoituneista materiaaleista. Aktiivisuusmittausten jälkeen osa matala-aktiivisesta jätteestä voidaan luokitella ei-radioaktiiviseksi jätteeksi ja vapauttaa valvonnasta kierrätettäväksi tai sijoitettavaksi tavanomaiselle kaatopaikalle. Vuonna 2014 valvonnasta vapautettiin muun muassa 121 tonnia metallia kierrätykseen ja 24 tonnia sekajätettä vietäväksi kaatopaikalle.

Matala- ja keskiaktiiviset jätteet sijoitetaan Loviisan voimalaitosalueen kallioperään rakennettuun loppusijoitustilaan. Vuoden 2014 aikana sinne sijoitettiin noin 40 (2013: 38) m3 matala-aktiivista huoltojätettä. Vuoden 2014 loppuun mennessä loppusijoitustilaan oli viety kaikkiaan 1 927 m3 matala-aktiivisia jätteitä. Loppusijoitetun matala-aktiivisen jätteen kokonaisaktiivisuus vuoden 2014 lopussa oli 448 GBq.

Muu jäte

Toiminnoissamme syntyi jätteitä (pois lukien kaatopaikalle mennyt kipsi ja tuhka) yhteensä 27 700 (2013: 33 800) tonnia, josta vaarallista jätettä oli 2 500 (2013: 5 000) tonnia. PCB:tä sisältävät öljyt toimitettiin ongelmajätelaitoksille osana vaarallisia jätteitä. Muiden jätteiden osalta raportoidut jätemäärät perustuvat pääosin jätehuoltoyritysten raportoimiin tietoihin.

Jätteiden käsittely vuosina 2012‑2014
tuhatta tonnia 2014 2013 20121)
Hyödyntäminen 7,7 8,8 12,7
Sijoittaminen kaatopaikalle 17,5 21,3 18,8
Vaarallisten jätteiden hyödyntäminen 0,1 1,3 4,7
Vaarallisten jätteiden hävittäminen 2,4 4,0 5,8
Yhteensä 27,7 35,3 42,0
1) Sisältää AB Fortum Värme samägt med Stockholms Stad ‑yhteisyrityksen

EN24 Merkittävien vuotojen lukumäärä ja tilavuus

Vuoden 2014 aikana tapahtui kolme yli 100 litran öljyvuotoa ympäristöön (2013: 9). Öljyvuotojen arvioitu kokonaismäärä oli noin 1 500 litraa. Öljyvuodoilla ei ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia.

 

Merkittävät vuodot ympäristöön vuonna 2014
Tapahtumapaikka Kuvaus Määrä (l)
Joensuun voimalaitos, Suomi Polttoöljyä maahan 1 000
Skedvin vesivoimalaitos, Ruotsi Hydrauliöljyä jokeen 200
Edeforsenin vesivoimalaitos, Ruotsi Muuntajaöljyä maahan 300
Yhteensä 1 500
X

Etsi Fortumin vuosikertomuksesta 2014

Kirjoita tähän...

Hakutulokset