Vuosikertomus 2014 | In English |

Luonnon monimuotoisuus

Vaikutuksemme luonnon monimuotoisuuteen liittyvät ennen muuta vesivoiman tuotantoon, jota yhtiöllä on Suomessa ja Ruotsissa. Vesivoimarakentaminen ja siihen liittyvä säännöstely muuttavat vesistöjen olosuhteita ja voivat siten vaikuttaa paikallisesti vesiluonnon monimuotoisuuteen erityisesti kalaston osalta. Myös fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energiantuotannon päästöt saattavat heikentää paikallista luonnon monimuotoisuutta erityisesti Venäjällä. Lisäksi sähkönjakelutoimintomme ja polttoaineiden hankintamme voivat vaikuttaa haitallisesti rikkaan biodiversiteetin alueisiin. Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tekijät otetaan huomioon polttoaineen hankinnassa.

Biodiversiteettiohjeessamme on määritelty periaatteet, joilla otetaan huomioon luonnon monimuotoisuus ja joilla hallitaan yhtiön toimintojen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Liityimme tammikuussa 2014 Suomen yritysvastuuverkoston (FiBS) Yritykset ja biodiversiteetti -ohjelmaan. Osallistuimme vuonna 2014 ohjelman puitteissa

myös sen Master Class -koulutukseen.

Keskeiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen arvioidaan projektien esiselvitysvaiheessa ja suuremmissa hankkeissa myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Kompensoimme ja pienennämme vesivoiman tuotannosta aiheutuvia vaikutuksia monimuotoisuuteen kalaistutuksilla ja vapaaehtoisilla ympäristöhankkeilla.

Sähköverkkotoiminnassa maakaapelointi suojaa luonnon monimuotoisuutta ja vähentää vaikutuksia maisemaan ja lintuihin. Ruotsin sähköverkoista 68 prosenttia on maakaapeloitua. Lintujen törmäyksiä ja sähköiskuja voidaan välttää verkoston jännitteisten osien eristämisellä sekä merkkipallojen kiinnittämisellä ilmajohtoihin ja laskeutumisorsien kiinnittämisellä pylväisiin. Uusi sähköverkko rakennetaan julkisille alueille ja tienvarsiin aina kun mahdollista.

Vuonna 2014 aloitimme tiedonkeruun polttoaineena käytetyn sertifioidun puuperäisen biomassan määrästä Suomessa, Ruotsissa, Puolassa ja Baltiassa. Tällainen polttoaine on peräisin kestävistä energialähteistä, joiden arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota luonnon monimuotoisuuteen.

EN13 Suojellut ja kunnostetut elinympäristöt

Vuoksessa kunnostettiin vuosina 2013-2014 neljällä alueella elinympäristöjä virtavesieliöstölle, erityisesti harjukselle ja taimenelle. Alueet sijaitsevat Tainionkosken ja Imatran voimalaitosten välisellä jokiosalla ja niiden ala on yhteensä noin 0,45 hehtaaria, josta vuonna 2014 kunnostettiin noin 0,2 hehtaaria. Käytimme kunnostuksen suunnittelussa Fortumin elinympäristömallinnusta. Kunnostuksessa vesivoimarakentamisen yhteydessä perattuja uoman ranta-alueita muotoiltiin, soraistettiin ja kivettiin taimenen ja harjuksen lisääntymisalueiksi.

Toteutimme hankkeen yhteistyössä Imatran kaupungin, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kunnostusasiantuntija osallistui kunnostuksen suunnitteluun ja työn ohjaukseen. ELY-keskuksen vuonna 2014 tekemässä seurannassa kahdella kunnostusalueella kolmesta oli luonnossa syntyneitä taimenia. Kunnostusten onnistumisesta on siis hyviä viitteitä, mutta lopullinen arvio saadaan muutaman vuoden kuluessa.

Ruotsissa selvitettiin vuoden aikana Gullspång-joen kunnostusmahdollisuuksia joen ainutlaatuisen lohikannan suojelemiseksi. Myös Rottnan-joella selvitettiin kunnostusmahdollisuuksia. Bulsjöån-joella seurattiin tutkimushankkeella paikallisen uhanalaisen jokihelmisimpukan kotoutuksen onnistumista yhteistyössä paikallisten ympäristöviranomaisten kanssa.

EU13 Korvaavien elinympäristöjen luonnon monimuotoisuus verrattuna vaikutusalueiden luonnon monimuotoisuuteen

Eldbäckenin biouoma

Ruotsin Västerdalälven-joessa sijaitsevan Eldforsenin uuden vesivoimalaitoksemme rakentamisen yhteydessä vuonna 2011 vesitimme vapaaehtoisena ympäristöhankkeena joen vanhaa uomaa ja rakensimme 500 metriä pitkän ohitusuoman luonnon monimuotoisuutta tukevan biouoman muodossa. Eldbäckenin biouoman yhtenä tarkoituksena oli kompensoida vesivoimalaitoksen rakentamisen johdosta menetettyä biologista monimuotoisuutta. Hankkeen tavoitteena on kuitenkin myös tutkia miten eri lajit valloittavat uomaa elinympäristökseen ja miten niillä voidaan korvata monimuotoisuuden vähenemistä.

Biouoma on Fortumin ja Karlstadin yliopiston yhteishanke ja uoman muokkaukset ja tutkimukset jatkuvat yhä. Vuonna 2014 uomaa levennettiin, siihen lisättiin puuainesta monimuotoisuuden lisäämiseksi ja luotiin elinympäristöjä uhanalaiselle jokihelmisimpukalle. Uoman kalastoa on tutkittu sähkökalastuksella ja tulokset ovat lupaavia: vuoden 2014 seurannoissa löydettiin uomasta mateita (Lota lota), mutuja (Phoxinus phoxinus) ja purotaimenia (Salmo trutta). Biouoman luonnon monimuotoisuus ei todennäköisesti ole yhtä korkea kuin jokiuoman monimuotoisuus ennen rakentamista, mutta se tukee osaltaan sekä koko joen että paikallista monimuotoisuutta.

Imatran kaupunkipuro

Imatran kaupunki rakensi vuonna 2014 Imatran vesivoimalaitoksen ohittavan kaupunkipuron, jonka on tarkoitus toimia korvaavana elinympäristönä, erityisesti kutu- ja poikasalueena, Vuoksen harvinaiselle taimenkannalle. 

Osallistuimme hankkeeseen antamalla käyttöoikeuden maa-alueeseemme ja ohjaamalla tarvittavan veden voimalaitoksemme ohi. Erityisesti taimenen lisääntymisalueet ovat vähentyneet Vuoksessa vesivoimalaitosten rakentamisen seurauksena.

Noin kilometrin pituisen puron poikastuotantopinta-ala on noin 0,2 hehtaaria. Puro on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityyppinen elinympäristö kuin suuren joen alkuperäinen elinympäristö ja sen arvo poikastuotannolle selviää tulevien vuosien seurannoissa. Purouoma valmistui vasta aivan vuoden lopussa, joten sen kehittyminen poikastuotantoalueeksi kestää joitakin vuosia. Kehitystä nopeutetaan siirtämällä uomaan orgaanista materiaalia ja paikallisia taimenia.

X

Etsi Fortumin vuosikertomuksesta 2014

Kirjoita tähän...

Hakutulokset