Vuosikertomus 2014 | In English |

Päästömarkkinoiden kehitys


Euroopan päästömarkkinajärjestelmä on maailman ensimmäinen ja toistaiseksi laajin päästömarkkina. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla EU:n päästöoikeuden hinta on merkittävimpiä sähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä.

Vuonna 2014 Euroopan päästömarkkinoilla ylitarjonta lisääntyi ja hinnat pysyivät matalina. Päästöoikeuden hinta elpyi kuitenkin hieman loppuvuotta kohden päästökauppajärjestelmää ja EU:n päästötavoitteita

koskevien päätösten ja keskustelun ansioista. Järjestelmää alettiin uudistaa vuoden 2014 aikana. Seuraavaksi odotetaan päätöstä päästökaupan markkinavakausmekanismista vuoden 2015 puoliväliin mennessä.

Markkinamekanismit nosteessa

Myös maailmanlaajuisessa ilmastopoliittisessa keskustelussa käsiteltiin laajasti päästömarkkinoita. Maailmanpankin Putting a Price on Carbon -aloitteeseen on vuosina 2013–14 liittynyt yli 1 000 yritystä ja yli 70 valtiota. Kaikkiaan 40 maata on joko ottanut käyttöön tai kehittämässä hiilidioksidin hinnoitteluun perustuvia järjestelmiä, jotka kattavat noin viidenneksen globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. YK:n Caring for Climate -aloitteessa on mukana lähes 400 yritystä kehittämässä päästöjen hinnoitteluun ja päästömarkkinoihin liittyviä käytäntöjä.

Päästöjä on vähennettävä kustannus­tehokkaasti, esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen hinnoittelun ja toimivien

päästömarkkinoiden avulla. Olisi tärkeää, että tuleva kansainvälinen ilmastosopimus mahdollistaisi päästömarkkinoiden laajamittaisen käytön, jolloin ilmastonmuutoksen hillitsemisen kustannukset ja niiden vaikutus energian hintaan jäisivät alemmiksi kuin muilla ilmastopolitiikan ohjauskeinoilla. Päästötavoitteiden saavuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista ilman markkinamekanismeja ja yksityisen sektorin pääomia.

Ilmastosopimuksella on kiire

Hallitustenvälinen Ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi marraskuussa 2014 viidennen arviointiraporttinsa ilmaston­muutoksesta. Synteesiraportti kuvaa tähänastista vakavammin ilmastonmuutoksen etenemistä: maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen kahteen asteeseen on äärimmäisen haastavaa, ja pahimmillaan keskilämpötila voi nousta jopa 3-4 astetta. Raportissa esitetään fossiilisista polttoaineista luopumista vuosisadan loppuun mennessä,

jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi alle kahden asteen tavoitteen.

YK:n kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa odotukset kohdistuvat Pariisissa loppuvuodesta 2015 pidettävään COP21-kokoukseen, jonka tavoitteena on solmia kaikkia maita koskeva ilmastosopimus. Joulukuussa 2014 pidetyssä Liman ilmastokokouksessa sovittiin ilmastosopimuksen sisältörungosta. Juuri ennen Liman kokousta USA ja Kiina ilmoittivat sopineensa kansallisista tavoitteista ja yhteistyöstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. USA käy kahdenvälistä keskustelua ilmastokysymyksistä myös Intian kanssa.

2030 ilmastotavoitteista päätös

Eurooppa-neuvosto sopi lokakuussa 2014 ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisistä tavoitteista vuodelle 2030. Tavoitteeksi asetettiin sitova EU:n omien kasvi­huonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 40 %:lla vuodesta 1990 vuoteen 2030. Lisäksi sovittiin

EU-tasoisista tavoitteista uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Tavoitteet ohjaavat lainsäädäntöä sekä energia-alan investointeja ja kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Vuotta 2030 koskevien tavoitteiden toteutukseen liittyvän lainsäädännön valmistelu käynnistyy vuoden 2015 aikana.

Eurooppa-neuvosto korosti myös, että hyvin toimiva ja nykyistä vahvempi päästö­kauppajärjestelmä on keskeinen keino EU:n energia- ja ilmastopolitiikan toteuttamisessa. Päästökauppa parantaa vähäpäästöisten tuotantomenetelmien kilpailukykyä ja mahdollistaa ilmasto­tavoitteiden saavuttamisen mahdollisimman alhaisin kustannuksin.

Päästökauppajärjestelmän uudistus etenee

CO2-päästöoikeuden hinta pysyi 5,5–6,5 eurossa suurimman osan vuotta 2014. Hinta vaihteli kuitenkin huomattavasti 4,4 eurosta 7,5 euroon. Alhainen päästöoikeuksien hinta ei

kannusta vähäpäästöisiin investointeihin, jolloin riskinä on, että nyt rakennettava uusi tuotantokapasiteetti tuottaa päästöjä pitkälle tulevaisuuteen.

Päästökauppajärjestelmän uudistuksen tavoitteena on palauttaa luottamus järjestelmään sekä antaa markkinoille hintasignaali, joka kannustaa investoimaan vähäpäästöisiin ja päästöttömiin tuotantomenetelmiin.

Tammikuussa 2014 EU:ssa saatiin pitkällisten neuvottelujen jälkeen aikaan päätös 900 miljoonan huutokaupattavan päästöoikeuden tilapäisestä poistamisesta markkinoilta (ns. backloading). Tämä on ensimmäinen päästökauppajärjestelmää uudistava toimenpide. Ensimmäiset päästöoikeudet poistettiin huutokaupoista maaliskuussa, ja kaikkiaan vuoden aikana markkinoilta poistettiin 400 miljoonaa päästöoikeutta.

Tammikuussa 2014 komissio antoi ehdotuksensa ns. päästökaupan vakausmekanismista. Asian käsittely etenee parhaillaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Seuraavaksi komissiolta odotetaan ehdotuksia päästökaupan rakenteellisiksi uudistuksiksi, joihin sisältyy mm. päästökauppasektorin päästöjen vuosittaisen päästövähennyskertoimen tiukentaminen ja teollisuuden hiilivuotoon liittyvät kysymykset.

X

Etsi Fortumin vuosikertomuksesta 2014

Kirjoita tähän...

Hakutulokset