Vuosikertomus 2014 | In English |

19 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Lataa Excel
Laadintaperiaatteet + -
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa sähkön ja lämmön tuotantoon käytettävistä rakennuksista ja koneista, sähkön alue‑ ja jakeluverkoista, tunneleista, vesiputousoikeuksista ja kaukolämpöverkoista. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty konsernitaseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta. Hankintamenoon voi myös sisältyä omasta pääomasta siirrettyjä voittoja ja tappioita, jotka liittyvät ulkomaan rahan määräisten aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ostoja suojaaviin, suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttäviin kassavirran suojaussopimuksiin. Uuden tytäryrityksen hankinnan yhteydessä hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen niiden hankinta‑ajankohdan käypään arvoon.
Myöhemmin syntyvät menot sisältyvät kyseisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai ne on soveltuvin osin kirjattu taseeseen erillisenä omaisuuseränä vain silloin, kun on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja että hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Kaikki muut korjaus‑ ja ylläpitokulut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Lisäksi aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintameno sisältää arvioidut menot hyödykkeen purkamisesta, siirtämisestä ja alkuperäiseen tilaan palauttamisesta.
Lisätietoja liitetiedossa 31 Muut varaukset hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvistä velvoitteista.
Maa‑ ja vesialueista, vesiputousoikeuksista sekä tunneleista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellista vaikutusaikaa ei voida määritellä. Poistot muista omaisuuseristä lasketaan tasapoistoina kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa seuraavasti:
Vesivoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet
Lämpövoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet
Ydinvoimalaitoksen rakennukset, rakennelmat ja koneet
Yhdistettyjen sähkön‑ ja lämmöntuotantolaitosten (CHP)
rakennukset, rakennelmat ja koneet
Sähköasemien rakennukset, rakennelmat ja koneet
Voimajohdot
Kaukolämpöverkko
Muut rakennukset ja rakennelmat
Muut aineelliset hyödykkeet
Muut koneet ja muu kalusto
Muut pitkäaikaiset omaisuuserät
40–50 vuotta
25 vuotta
25 vuotta
15–25 vuotta
30–40 vuotta
15–40 vuotta
30–40 vuotta
20–40 vuotta
20–40 vuotta
3–20 vuotta
5‑10 vuotta
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan tarvittaessa jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää.
Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvon alentuminen
Yksittäisen rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän kirjanpitoarvoa tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Arvioidessaan tarvetta arvonalentumiselle Fortum tarkastelee, viittaavatko tapahtumat tai olosuhteiden muutokset siihen, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei ehkä ole kerrytettävissä. Tämä tarkastelu dokumentoidaan vuosittain konsernin budjetointiprosessin yhteydessä. Viitteitä mahdolliseen arvonalentumiseen tulee tarkastella erikseen divisioonakohtaisesti, koska ne vaihtelevat liiketoiminta‑alueittain. Mahdollisia tarkasteltavia riskejä ovat mm. sähkön ja polttoaineiden hinnan muutokset, muutokset sääntelyssä tai poliittiset muutokset liittyen energiaveroihin ja hintasäännöksiin. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, omaisuuserän arvo on testattava. Omaisuuseristä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään vuosittain arvonalentumistesti. Myös liikearvo testataan vuosittain.
Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on se, joka on korkeampi seuraavista: omaisuuserän käypä arvo myyntikuluilla vähennettynä tai käyttöarvo. Arvonalentumistestausta varten omaisuuserät on jaettu ryhmiin sen alimman tason mukaan, jolla ko. ryhmät tuottavat erikseen laskettavissa olevaa rahavirtaa (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvoa kohdistetaan niille yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa liikearvo on syntynyt.
Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla kyseisen omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön arvioidut tulevat nettorahavirrat nykyarvoon. Rahavirtaennusteet perustuvat konsernin johdon ja hallituksen hyväksymään viimeisimpään budjettiin. Tulevista investoinneista, kuten rakennettavista tuotantolaitoksista aiheutuvat rahavirrat poistetaan näistä laskelmista, jollei laitosten rakentamista ole jo aloitettu. Mikäli rakentaminen on käynnissä, laskelmiin sisällytetään rakentamisen loppuunsaattamisesta aiheutuvat rahavirrat.
Ennakoitujen rahavirtojen ajanjakso määritetään pääosin testattavan omaisuuserän taloudelliseen vaikutusaikaan perustuen. Yleensä arviot vastaisista rahavirroista voidaan IFRS:n mukaan tehdä enintään seuraaville viidelle vuodelle, mutta tietyissä tapauksissa pidempi ajanjakso on perusteltavissa. Fortum käyttää pidempää ajanjaksoa, joka on linjassa voimalaitosten ja muiden merkittävien omaisuuserien pitkän taloudellisen vaikutusajan kanssa. Rahavirrat viimeisimmän päivitetyn budjetin jälkeiseltä ajalta arvioidaan ekstrapoloimalla budjetteihin perustuvat ennakoidut rahavirrat myöhemmille vuosille johdon määrittämää arvioitua kasvuvauhtia käyttäen.
Rahoitusvaroihin kuulumattomia omaisuuseriä lukuun ottamatta liikearvoa, josta on kirjattu arvonalentumistappio, tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen peruutuksen varalta.
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset merkitään kirjanpitoon niiden käypään arvoon silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan ja että konserni täyttää niiden saamiseen liittyvät ehdot. Menoihin liittyvät avustukset merkitään tuloennakoiksi taseeseen ja kirjataan tuloslaskelmaan samalla kaudelle, jolloin niihin liittyvät menot kirjataan. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset vähennetään asianomaisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tulosvaikutteisesti vähentäen kyseisen käyttöomaisuushyödykkeen poistoja.
Vieraan pääoman menot
Vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, kirjataan taseeseen osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa kunnes omaisuuserä on valmis sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten. Ehdot täyttävä omaisuuserä on sellainen omaisuuserä, jonka saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan.
Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Yhteiset toiminnot
Fortum omistaa tytäryhtiönsä Fortum Power and Heat Oy:n kautta Suomessa Meri‑Porin hiililauhdevoimalan, johon Teollisuuden Voima Oyj:llä (TVO) on sopimukseen perustuva 45,45 %:n osallistumisoikeus. Hiilivoimalan kapasiteetti ja tuotanto on jaettu Fortumin ja TVO:n osuuksiin. Kumpikin omistaja voi päättää milloin ja kuinka paljon energiaa tuotetaan. Sekä Fortum että TVO ostavat polttoaineita ja hiilidioksidin päästöoikeuksia itsenäisesti. Koska sekä Fortumilla että TVO:lla on määräysvalta voimalaitoksessa sekä osuuksista johtuvat riskit ja edut, Meri‑Porin voimalaitos on käsitelty kirjanpidossa yhteisenä toimintona. Fortum käsittelee osuutensa sijoituksesta tekemänsä investoinnin määräisenä, ts. 54,55 %:n mukaan. Fortumilla on myös oikeus osaan TVO:n Meri‑Porin voimalaitoksessa tuottamasta sähköstä, sillä Fortum omistaa 26,58 % TVO:n C‑sarjan osakkeista.
Lisätietoja Fortumin omistuksesta TVO:ssa on esitetty liitetiedossa 20 Sijoitukset osakkuus‑ ja yhteisyrityksiin.
Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat: Arvonalentumistestauksessa käytetyt oletukset + -
Konsernin merkittäviä käyttöomaisuushyödykkeiden ja liikearvon kirjanpitoarvoja testataan arvonalentumisen varalta tilinpäätöksen liitetiedoissa kuvattujen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat ahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat perustuvat viimeisimmän hyväksytyn budjetin kassavirtaennusteisiin, joiden laatiminen edellyttää johdolta arvioita tulevaisuuden rahavirroista. Arvioiden luonne vaihtelee riippuen siitä mihin liiketoimintaan testattavat käyttöomaisuushyödykkeet kuuluvat. Sähkön‑ ja lämmöntuotannon osalta tärkeimpiä arvioita ovat arviot tulevista liiketoiminnan kassavirroista sekä korkokannasta jolla nämä kassavirrat diskontataan nykyhetkeen. Sähkönsiirtoliiketoiminta on säänneltyä ja kansallisten viranomaisten valvomaa. Kassavirtaennusteet sisältävät arvioita liittyen säätelyviitekehyksen tulevaan kehittymiseen.
Yrityshankintatilanteissa johto tekee arvioita liittyen hankitun omaisuuden arvostamiseen ja sen taloudelliseen vaikutusaikaan. Katso lisätietoa liitetiedosta 18 Aineettomat hyödykkeet.
milj. euroa Maa‑ ja
vesialueet
sekä
tunnelit
Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko‑
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Yh‑
teensä
Hankintameno 1.1.2014 2 974 3 424 11 120 144 1 161 18 824
Kurssierot ja muut oikaisut ‑164 ‑426 ‑1 176 ‑4 ‑274 ‑2 043
Investoinnit 2 22 28 0 700 752
Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut 0 0 ‑3 0 0 ‑3
Vähennykset ‑1 ‑5 ‑259 0 ‑1 ‑266
Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta ‑1 ‑88 ‑443 ‑1 ‑16 ‑549
Uudelleenryhmittelyt 0 182 461 ‑4 ‑666 ‑27
Hankintameno 31.12.2014 2 810 3 110 9 728 136 904 16 687
Kertyneet poistot 1.1.2014 0 1 321 4 542 111 0 5 974
Kurssierot ja muut oikaisut 0 ‑67 ‑330 ‑3 0 ‑400
Vähennykset 0 ‑1 ‑258 0 0 ‑259
Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta 0 ‑31 ‑287 ‑1 0 ‑319
Tilikauden poistot 0 111 387 3 0 502
Uudelleenryhmittelyt 0 ‑5 ‑1 0 0 ‑5
Kertyneet poistot 31.12.2014 0 1 328 4 054 111 0 5 492
Tasearvo 31.12.2014 2 810 1 782 5 674 25 904 11 195
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden muutos oli negatiivinen, vaikka käyttöomaisuusinvestoinnit olivat poistoja suuremmat vuoden aikana. Vähennys johtui pääasiassa tytäryritysten myynneistä sekä muuntoeroista. Kasvu aiheutui pääasiassa OAO Fortumissa käynnissä olevasta investointiohjelmasta.
Katso liitetieto 9 Myytävänä olevat omaisuuserät.
Lisätietoja käynnissä oleviin investointeihin liittyvistä luottoriskeistä on esitetty liitetiedossa 3.7 Luottoriskit.
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä on pantattu kiinteistökiinnityksin 274 miljoonan euron arvosta (2013: 240).
Katso liitetieto 35 Pantatut varat.
milj. euroa Maa‑ ja
vesialueet
sekä
tunnelit
Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko‑
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Yh‑
teensä
Hankintameno 1.1.2013 3 069 3 080 12 414 137 2 284 20 985
Kurssierot ja muut oikaisut ‑93 ‑146 ‑466 5 ‑139 ‑839
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta 0 1 9 0 0 10
Investoinnit 1 74 269 2 613 959
Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut 0 0 45 0 0 45
Vähennykset ‑1 ‑133 ‑136 ‑1 ‑1 ‑272
Uudelleenryhmittelyt 1 579 960 1 ‑1 546 ‑5
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin ‑3 ‑30 ‑1 977 ‑1 ‑50 ‑2 061
Hankintameno 31.12.2013 2 974 3 424 11 120 144 1 161 18 824
Kertyneet poistot 1.1.2013 0 1 343 5 300 107 0 6 750
Kurssierot ja muut oikaisut 0 ‑40 ‑151 1 0 ‑190
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta 0 0 0 0 0 0
Vähennykset 0 ‑100 ‑97 ‑1 0 ‑198
Tilikauden poistot 0 112 478 4 0 594
Uudelleenryhmittelyt 0 28 ‑32 1 0 ‑3
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin 0 ‑22 ‑957 ‑1 0 ‑980
Kertyneet poistot 31.12.2013 0 1 321 4 542 111 5 974
Tasearvo 31.12.2013 2 974 2 103 6 579 33 1 161 12 849
19.1 Aktivoidut vieraan pääoman kulut
Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Ennakko‑
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
milj. euroa 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013
1.1. 40 17 162 73 57 143 259 233
Kurssierot ja muut oikaisut ‑14 ‑2 ‑56 ‑11 ‑21 ‑11 ‑91 ‑24
Lisäykset / vähennykset ‑6 0 12 0 37 60 43 60
Uudelleen ryhmittelyt 9 27 21 108 ‑31 ‑136 ‑1 ‑1
Poistot 5 ‑1 ‑14 ‑6 0 0 ‑9 ‑7
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin 0 0 0 ‑1 0 0 0 ‑1
31.12. 35 40 125 162 42 57 202 259
Vuonna 2014 aktivoitiin taseeseen vieraan pääoman kuluja 47 miljoonaa euroa (2013: 60), jotka liittyivät OAO Fortumin investointiohjelmaan Venäjällä. Käytetty korkokanta vaihteli välillä 3,3‑16,6% (2013: 2,8‑8,7 %).
19.2 Investoinnit 1)
Suomi Ruotsi Viro Puola Norja Muut maat Yhteensä
milj. euroa 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013
Power and Technology
Vesivoima 16 17 87 91 103 108
Ydinvoima 80 60 80 60
Fossiilinen energia/
Sähköntuotanto
2 0 2
Uusiutuva energia/
Sähköntuotanto
7 4 1 3 3 11 7
Muut 3 2 3 2
Power and Technology yhteensä 106 85 88 94 0 0 0 0 0 0 3 0 197 179
Heat, Electricity Sales and Solutions
Fossiilinen energia/
Lämmöntuotanto
3 7 5 2 1 8 10
Fossiilinen energia/
Sähköntuotanto
1 2 1 2
Uusiutuva lämpöenergia, jakautuen 24 17 13 39 37 56
jäte 3 14 3 14
biopolttoaineet 6 17 0 25 6 42
muut 18 10 28 0
Kaukolämpö 13 14 8 16 8 6 0 4 2 4 31 44
Muut 4 8 2 1 1 3 9 10
Heat, Electricity Sales and Solutions yhteensä 44 46 0 2 9 16 15 10 0 4 18 44 86 123
Distribution 11 128 133 121 0 0 0 0 3 9 0 0 147 255
Muut 2 10 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 3 12
Yhteensä, ilman Russia‑segmenttiä 163 269 221 217 9 16 15 10 3 13 22 47 433 570
Russia
Fossiilinen energia/ Sähköntuotanto 305 387
Fossiilinen energia/ Lämmöntuotanto 35 48
Muut 0 0
Russia yhteensä 340 435
Yhteensä, sisältäen Russia‑segmentin 774 1 005
1) Sisältää investoinnit sekä aineellisiin että aineettomiin hyödykkeisiin.
Fortum luokittelee investoinnit neljään investointikategoriaan. Kunnossapitoinvestoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin olivat 181 miljoonaa euroa (2013: 200) vuonna 2014. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit olivat 149 miljoonaa euroa (2013: 174). Tuottavuutta lisäävät investoinnit olivat 134 miljoonaa euroa (2013: 176) ja kasvua lisäävät investoinnit olivat 309 miljoonaa euroa (2013: 453).
19.2.1 Power and Technology
Fortum investoi Suomessa 80 miljoonaa euroa (2013: 60) Loviisan ydinvoimalaitokseen. Lisäksi Fortum investoi 103 miljoonaa euroa (2013: 108) vesivoimatuotantoon pääasiassa kunnossapito‑ ja tuottavuutta parantavia investointeja. Näistä suurimmat yksittäiset kohteet olivat: Höljes ja Skedvi kunnossapitoinvestoinnit Ruotsissa, joihin Fortum sijoitti noin 30 miljoonaa euroa (2013: 24) sekä Imatran kunnossapitoinvestointi 8 miljoonaa euroa (2013: 4). Investoinnit hiilidioksipäästöttömään tuotantoon olivat 194 miljoonaa euroa (2013: 175).
19.2.2 Heat, Electricity Sales and Solutions
Investoinnit Heat, Electricity Sales and Solutions ‑segmentin kasvuprojekteihin vuoden aikana olivat yhteensä 34 miljoonaa euroa (2013: 89). Ylläpito‑ ja lainsäädännön edellyttämät investoinnit olivat yhteensä 53 miljoonaa euroa (2013: 34). Nämä viimeksi mainitut investoinnit koostuvat lähinnä investoinneista kaukolämpöverkostoon ja ‑laitoksiin sekä olemassa olevien CHP‑voimalaitosten kunnossapitoon ja lainsäädännöllisten vaatimusten mukaisiin investointeihin. Suurimmat hankkeet vuonna 2014 koostuivat investoinnista uuteen lämpöpumppuun sekä bio‑pelletti lämpökattilaan Espoossa. Investoinnit hiilidioksipäästöttömään tuotantoon olivat 37 miljoonaa euroa (2013: 56).
19.2.3 Distribution
Fortum investoi 147 miljoonaa euroa (2013: 255) sähkönsiirron luotettavuuteen, ylläpitoon ja uusinvestointeihin sähkönsiirtoliiketoiminnassaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Alhaisempi investointitaso on seurausta Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoimintansa myynnistä Suomi Power Networks Oy:lle maaliskuussa 2014 ja Norjan sähkönsiirtoliiketoimintansa myynnistä energiayhtiö Hafslundille toukokuussa 2014.
19.2.4 Russia
OAO Fortumilla on käynnissä mittava investointiohjelma, jolla pyritään kasvattamaan sähköntuotantokapasiteettia 2 300 megawatilla. Vuoden 2014 aikana ohjelman mukaisista investoinneista toteutui noin 235 miljoonaa euroa (2013: 249). Investointiohjelmasta arvioidaan tammikuusta 2015 lähtien olevan jäljellä noin 0,2 miljardia euroa. Kaksi viimeistä yksikköä otetaan käyttöön vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Nyaganin 3‑yksikkö otettiin kaupalliseen käyttöön vuoden 2014 lopussa. Fortumin mittava investointiohjelma Venäjällä käsittää kaiken kaikkiaan kahdeksan uutta yksikköä.
19.3. Arvonalentumistestaus vuonna 2014
Alla on esitetty arvonalentumistestauksessa käytetyt keskeiset oletukset sekä perusteet kunkin oletuksen arvon määritykselle. Oletukset ovat perustuvat sisäisiin ja ulkoisiin tietoihin ja ne ovat, soveltuvin osin, yhteneviä havainnoitavissa olevan markkinatiedon kanssa. Johto määrittää oletukset osana konsernin budjettiprosessia.
Keskeiset oletukset Perusteet oletusten arvon määritykselle
Sähkömarkkinoiden kehitys Markkinoiden analysointi ja tulevaisuuden ennustaminen
Markkinamekanismi ja niitä koskeva sääntely Nykyinen mekanismi ja ennusteet (esimerkiksi CSA kapasiteettimaksut)
Voimalaitosten käyttöaste Toteutunut käyttöaste, tekninen arviointi ja ennustettu markkinakehitys
Arvioidut kunnossapitoinvestoinnit Toteutunut käyttöaste, tekninen arviointi ja suunnitellut kunnossapitotyöt
Investointiohjelmien valmistusaikataulut Projektiennusteet
Diskonttokorko Pääosin markkinainformaatio
Testauksessa käytetyt kassavirrat perustuvat viimeisimpään budjettiin ja ne on määritetty paikallisessa valuutassa. Kassavirtaennusteiden ajanjakso on suhteutettu testattavien omaisuuserien taloudelliseen vaikutusaikaan. Kasvuennuste jota käytetään ekstapoloimaan budjetteihin perustuvat ennakoidut rahavirrat omaisuuserien taloudellisen pitoajan loppuun on linjassa inflaatioennusteiden kanssa. Venäjällä vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan.
Diskonttokorko määritetään ottaen huomioon sen maan riskiprofiili, josta rahavirrat muodostuvat. Diskonttokoron komponenteissa tai niiden määrittämisessä käytetyissä menetelmissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Venäjällä käytetty diskonttokorko ennen veroja oli 10,8 % (2013: 10,5%).
OAO Fortumin liiketoiminnat nettovarat, sisältäen hankinnasta aiheutuvat käyvän arvon kohdistukset sekä liikearvon, testataan vuosittain mahdollista arvonalennusta varten. Tilinpäätöspäivänä 31.12.2014 kerrytettävissä olevien rahamäärien todettiin ylittävän omaisuuserien kirjanpitoarvot ja siten tarvetta arvonalentumisen kirjaukselle ei ollut. Tammikuussa 2015 tehtiin uudelleentarkastelu käyttäen 12,3 % diskonttokorkoa johtuen Venäjän korkotason merkittävästä noususta joulukuun 2014 lopussa. Tarkastelu vahvisti aiemman testauksen tuloksen.
Konserni on tehnyt herkkyysanalyysin arvonalentumistestausten pohjalla olevien keskeisten oletusten muutosten vaikutuksista testauksen tuloksiin. Analysoitaessa on otettu huomioon myös yhden oletuksen muutoksen mahdollinen vaikutus muihin muuttujiin. Liikevoittoennusteiden ja diskonttokoron muutoksilla on huomattava vaikutus testaustuloksiin. Testaustulokset ovat herkimpiä muutoksille liikevoittoennusteissa ja diskonttokoroissa.
Johdon mukaan kohtuullinen muutos diskonttokorossa tai tuottotasossa ei aiheuttaisi sitä, että Venäjän rahavirtaa tuottavien yksiköiden kirjanpitoarvot ylittäisivät kerrytettävissä olevat rahamäärät. Jos arvioitu liikevoitto ennen poistoja 31.12.2014 olisi ollut 10 % pienempi kuin johdon arvio tai kassavirtojen laskennassa käytetty diskonttokorko ennen veroja olisi ollut 10 % korkeampi, konserniyhtiöillä ei olisi ollut tarvetta kirjata arvonalentumista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tai liikearvosta.
X

Etsi Fortumin vuosikertomuksesta 2014

Kirjoita tähän...

Hakutulokset