Vuosikertomus 2014 | In English |

3 Rahoitusriskien hallinta

Lataa Excel
Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet sisältäen hallinnoinnin, organisaation ja prosessit sekä strategisten, operatiivisten ja rahoitus‑ ja markkinariskien kuvaukset sisältyvät hallituksen toimintakertomukseen.
Katso myös Riskienhallinta.
3.1 Hyödykemarkkinariskit
Hyödykemarkkinariskeillä tarkoitetaan markkinahintojen ja volyymien; sähkön, polttoaineiden tai päästöoikeuksien aiheuttamia mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Fortumissa käytetään näiden riskien kvantifiointiin useita eri menetelmiä, kuten Profit‑at‑Risk‑ ja Value‑at‑Risk‑analyyseja huomioiden niiden keskinäiset riippuvuudet. Lisäksi tehdään stressitestejä, joilla arvioidaan suurten hinnanmuutosten vaikutusta Fortumin tulokseen.
Hyödykemarkkinariskien hallinnalla pyritään saavuttamaan lisähyötyjä optimoimalla suojausta. Riskinottoa rajoittavat toimitusjohtajan määrittelemien valtuusrajojen mukaisesti hyväksytyt riskinottovaltuudet. Riskinottovaltuudet sisältävät volyymi‑, Profit‑at‑Risk‑ sekä Stop‑Loss‑ limiitit.
3.2 Sähkön hinta‑ ja volyymiriskit
Sähkön hinnan suojausstrategioita kehitetään ja toteutetaan Fortumin toimitusjohtajan hyväksymien valtuuksien puitteissa. Pohjoismaisilla markkinoilla näitä suojausstrategioita toteutetaan tekemällä hyödykejohdannaissopimuksia kuten termiinikauppoja Nasdaq OMX Commodities Europessa. Pääosa sähkön hintariskistä Venäjällä suojataan fyysisillä kiinteähintaisilla sopimuksilla. Suojausstrategioita kehitetään Venäjällä sitä mukaan kun markkinat vapautuvat. Suojausstrategioiden toteuttamista ja niihin liittyviä riskejä seurataan jatkuvasti riskienhallintajohtajan hyväksymien mallien mukaisesti.
Fortumin herkkyys sähkön markkinahinnalle määräytyy tietyn ajanjakson suojausasteen mukaan. Suojaustaso 31.12.2014 oli noin 50 % Powerin ennustetusta sähkön myyntivolyymistä kalenterivuodelle 2015 ja noin 10 % kalenterivuodelle 2016. Jos tuotantomäärät, suojaustaso tai kustannusrakenne eivät muutu, vaikuttaisi markkinahinnan yhden euron suuruinen muutos megawattitunnilta Fortumin vuoden 2015 vertailukelpoiseen liikevoittoon noin 23 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 noin 41 miljoonaa euroa. Tässä herkkyysanalyysissä on käytetty 45 TWh:n volyymia, joka sisältää Power divisioonan sähköntuotannon myynnin Suomen ja Ruotsin spot ‑markkinoille ilman vähemmistöosakkaiden osuutta sähköstä ja muita läpikulkueriä poislukien Fortumin hiililauhteen tuotannon volyymin. Tämä volyymi on voimakkaasti riippuvainen hintatasosta, vesitilanteesta, vuosihuoltojaksojen pituudesta ja voimalaitosten käytettävyydestä. Herkkyys on laskettu ainoastaan sähkön hinnan muutokselle. Vesitilanne, lämpötila, hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinnat sekä tuonti‑/vientitilanne vaikuttavat kaikki sähkön hintaan lyhyellä aikavälillä ja näiden tekijöiden vaikutuksia ei voida esittää erillisinä.
3.2.1 IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi
Herkkyysanalyysi osoittaa sähköjohdannaisista aiheutuvan herkkyyden kuten IFRS 7 ‑standardissa on määritelty. Näitä rahoitusjohdannaisia käytetään suojaustoimintaan Fortumissa. Herkkyydet on laskettu 31.12.2014 (31.12.2013) positioille. Positioita hallinnoidaan aktiivisesti päivittäisessä liiketoiminnassa ja siksi herkkyydet vaihtelevat hetkestä toiseen. Herkkyysanalyysi sisältää ainoastaan johdannaisista syntyvän markkinariskin eli suojattavan fyysisen sähkön myynnin ja oston hintariskiä ei ole analyysissa mukana. Herkkyys on laskettu sillä oletuksella, että sähkötermiinien noteeraus NASDAQ OMX Commodities Europe ja EEX:ssä muuttuisi yhden euron megawattitunnilta ajanjaksolla, jolla Fortumilla on johdannaisia.
IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi
+/‑ 1 EUR/MWh muutos sähkötermiinien noteerauksissa, milj. euroa Vaikutus 2014 2013
Vaikutus tulokseen ennen veroja ‑/+ 7 7
Vaikutus omaan pääomaan ‑/+ 13 22
3.2.2 Sähköjohdannaiset
Seuraavissa taulukoissa on esitetty konsernin sähköjohdannaiset, joita käytetään pääasiassa sähkön hintariskin suojaamiseen. Käyvät arvot edustavat taseeseen kirjattuja arvoja.
Katso myös liitetieto 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain, käypien arvojen arviointi
sekä liitetieto 7 Johdannaisten käypien arvojen muutokset sekä suojausten kohteet tuloslaskelmassa.
Sähköjohdannaiset käytön mukaan 2014
Määrä, TWh Käypä arvo, milj. euroa
Alle
1 vuosi
1‑5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yhteensä Positiivinen Negatiivinen Netto
Sähköjohdannaiset 75 33 1 109 304 219 85
Yhteensä 75 33 1 109 304 219 85
Netotukset sähköpörssejä vastaan 1) ‑139 ‑139 0
Yhteensä 164 80 85
Sähköjohdannaiset käytön mukaan 2013
Määrä, TWh Käypä arvo, milj. euroa
Alle
1 vuosi
1‑5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yhteensä Positiivinen Negatiivinen Netto
Sähköjohdannaiset 79 36 0 115 502 292 209
Yhteensä 79 36 0 115 502 292 209
Netotukset sähköpörssejä vastaan 1) ‑227 ‑227 0
Yhteensä 277 68 209
1) Kun sähköpörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.
Hyödykejohdannaisten erääntyminen
Taulukossa esitetyt luvut ovat käypiä arvoja.
2014 2013
milj. euroa Alle
1 vuotta
1‑5
vuotta
Yli
5 vuotta
Yhteensä Alle
1 vuotta
1‑5
vuotta
Yli
5 vuotta
Yhteensä
Sähköjohdannaiset, saamiset 114 49 1 164 192 83 2 277
Sähköjohdannaiset, velat 28 51 1 80 31 35 2 68
Muut hyödykejohdannaiset, saamiset 12 3 15 29 3 0 32
Muut hyödykejohdannaiset, velat 4 3 7 11 2 0 13
3.3 Polttoaineen hinta‑ ja volyymiriskit
Polttoaineiden hintariski on Fortumilla tietyssä määrin rajattu johtuen joustavista tuotantomahdollisuuksista, jotka mahdollistavat polttoaineen vaihtamisen markkinatilanteen mukaan ja joissakin tapauksissa polttoaineen hintariski voidaan siirtää asiakkaalle. Jäljellejäävää polttoaineen hintariskiä hallitaan kiinteähintaisilla ostosopimuksilla kattamaan ennustettu käyttötarve. Kiinteähintaiset ostot voivat olla joko fyysisiä toimituksia tai rahoitusjohdannaisia, kuten öljy‑ ja hiilijohdannaisia.
3.4 Päästöoikeuksiin liittyvät hinta‑ ja volyymiriskit
Osa Fortumin voiman‑ ja lämmöntuotannosta on päästöoikeuskaupan piirissä. Fortum hallinnoi hiilidioksidin (CO2) päästöoikeuksien hinta‑ ja voyymiriskiä käyttämällä hiilidioksiditermiinejä sekä varmistamalla, että tuotannonsuunnittelussa otetaan huomioon kaikki päästöoikeuksista aiheutuvat kustannukset. Nämä omaan käyttöön tarkoitetut hiilidioksiditermiinit arvostetaan hankintamenoon tai markkinahintaan.
3.5 Rahoitus ja likviditeetin hallinta
Fortumin liiketoiminta on pääomavaltaista, ja konsernilla on säännöllisesti tarvetta hankkia rahoitusta. Fortumilla on hajautettu luottosalkku, joka koostuu pääasiassa pitkäaikaisesta euro‑ ja Ruotsin kruunumääräisestä rahoituksesta. Pitkäaikainen rahoitus koostuu pääasiallisesti joukkovelkakirjalainoista, joita on laskettu liikkeelle Fortumin EMTN‑ohjelman (Euro Medium Term Note programme) puitteissa sekä erilaisista kahdenkeskisistä ja syndikoiduista rahoitusjärjestelyistä usean eri rahoituslaitoksen kanssa. Kausiluontoiset vaihtelut käyttöpääomassa on pääasiassa rahoitettu käyttämällä konsernin Ruotsin kruunumääräistä yritystodistusohjelmaa Ruotsissa (SEK) ja euromääräistä (EUR) yritystodistusohjelmaa Suomessa.
Rahoitusta on pääasiassa nostettu emoyhtiötasolla ja jaettu erilaisten sisäisten rahoitusjärjestelyjen kautta. Esimerkiksi Fortumin liiketoiminta Venäjällä on pääasiassa rahoitettu konsernin sisäisillä pitkäaikaisilla ruplamääräisillä lainoilla. Sisäiset ruplamääräiset lainasaamiset on suojattu ulkoisilla valuuttatermiinisopimuksilla netottaen konsernin sisäistä valuuttariskiä. Ulkoisesta velasta 31.12.2014 oli 96 % (2013: 95 %) emoyhtiö Fortum Oyj:n nostamaa.
Fortumin korollinen velka 31.12.2014 oli yhteensä 6 983 miljoonaa euroa (2013: 9 058) ja korollinen nettovelka oli 4 217 miljoonaa euroa (2013: 7 793). Nettovelka ilman Värmen rahoitusta oli 3 664 miljoonaa euroa (2013: 6 658).
Fortum hallitsee likviditeetti‑ ja jälleenrahoitusriskejä kassavaroilla ja keskeisten yhteistyöpankkien kanssa tehtyjen valmiusluottosopimusten avulla. Konsernilla on aina oltava käytettävissään käteisvaroja tai niihin verrattavissa olevia jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita sekä käyttämättömiä valmiusluottoja (tililuotot mukaan lukien) riittävästi kattamaan kaikki 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyvät lainat. Kuitenkin likvidien varojen ja käyttämättömien valmiusluottolimiittien tulee aina olla vähintään 500 miljoonaa euroa.
Vuoden 2014 lopussa 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyviä lainoja oli yhteensä 1 103 miljoonaa euroa (2013: 2 106), likvidit varat olivat 2 766 miljoonaa euroa (2013: 1 265). Luottolimiittien yhteismäärä oli 2 214 miljoonaa euroa (2013: 2 218), joista 2 214 miljoonaa euroa (2013: 2 218) oli nostamattomia valmiusluottoja.
Korollisten lainojen erääntyminen
milj. euroa 2014
2015 1 103
2016 860
2017 530
2018 614
2019 820
2020 ja myöhemmin 3 056
Yhteensä 6 983
Lainojen vuosittainen erääntyminen,
milj. euroa

Likvidit varat sekä tärkeimmät luottolimiitit ja luotto‑ohjelmat 2014
milj. euroa Koko‑
nais‑
määrä
Nostettu määrä Jäljellä
Likvidit varat
Rahat ja pankkisaamiset 2 009
Pankkitalletukset yli kolme kuukautta 757
Yhteensä 2766
joista Venäjällä (OAO Fortum) 134
Luottolimiitit
2 000 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti 2 000 2 000
Luotolliset tilit 214 214
Yhteensä 2 214 2 214
Luottolimiitit (ei sitoumuksia)
Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 500 milj. euroa 500 500
Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 5 000 milj. SEK 532 532
Fortum Oyj, EMTN‑ohjelma 8 000 milj. euroa 8 000 4 748 3 252
Yhteensä 9 032 4 748 4 284
Likvidit varat sekä tärkeimmät luottolimiitit ja luotto‑ohjelmat 2013
milj. euroa Koko‑
nais‑
määrä
Nostettu määrä Jäljellä
Likvidit varat
Rahat ja pankkisaamiset 1) 1265
Pankkitalletukset yli kolme kuukautta
Yhteensä 1 265
joista Venäjällä (OAO Fortum) 113
Luottolimiitit
2 500 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti 2 000 2 000
Luotolliset tilit 218 218
Yhteensä 2 218 2 218
Luottolimiitit (ei sitoumuksia)
Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 500 milj. euroa 500 381 119
Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 5 000 milj. SEK 564 337 227
Fortum Oyj, EMTN‑ohjelma 8 000 milj. euroa 8 000 5 839 2 161
Yhteensä 9 064 6 557 2 507
1) Rahat ja pankkisaamiset sisältää 0 miljoonaa euroa (2013: 15) rahaa ja pankkitalletuksia, jotka esitetään taseen myytävänä olevissa omaisuuserissä.
Rahavarat olivat 2 766 miljoonaa euroa (2013: 1 265), sisältäen OAO Fortumin pankkitalletuksia 131 miljoonaa euroa (2013: 101), jotka on korvamerkitty käytettäväksi Venäjän investointiohjelmaan, joka nostaa tuotantokapasiteettia. Vuoden 2014 lopussa näistä talletuksista 30 miljoonaa euroa (2013: 58) oli euromääräisiä ja 101 miljoonaa euroa (2013: 43) oli Venäjän ruplamääräisiä talletuksia.
Katso myös liitetieto 25 Likvidit varat.
Korollisten velkojen ja johdannaissopimusten erääntyminen
Alla esitetyt määrät ovat korollisten velkojen sekä korko‑ ja valuuttajohdannaisten diskonttaamattomia kassavirtoja (tulevat koronmaksut ja lyhennykset).
2014 2013
milj. euroa Alle
1 vuosi
1‑5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yhteensä Alle
1 vuosi
1‑5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yhteensä
Korolliset velat 1 295 3 370 3 265 7 930 2 374 3 896 4 249 10 519
Korko‑ ja valuuttajohdannaisiin liittyvät velat 5 955 1 650 100 7 705 7 286 2 098 294 9 678
Korko‑ ja valuuttajohdannaisiin liittyvät saamiset ‑6 228 ‑1 890 ‑134 ‑8 252 ‑7 311 ‑2 179 ‑271 ‑9 761
Yhteensä                           1 022 3 130 3 231 7 383 2 349 3 815 4 272 10 436
Korolliset velat sisältävät lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä 1 040 miljoonaa euroa (2013: 995). Nämä lainat uusitaan vuosittain ja koronmaksut näistä lainoista on laskettu kymmenelle vuodelle tässä taulukossa.
Lisätietoja lainoista Valtion ydinjätehuoltorahastolta sekä Teollisuuden Voima Oyj:ltä, katso liitetieto 30 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
3.6 Korkoriski ja valuuttariski
3.6.1 Korkoriskit
Treasuryn vuoden 2014 riskipolitiikassa määrätiin, että velkasalkun keskimääräisen duraation on oltava aina 24–48 kuukautta ja että korkojen muutokset eivät saa vaikuttaa konsernin nettokorkomenoihin seuraavan liukuvan 12 kuukauden jaksolla enemmän kuin 50 miljoonaa euroa. Koronhallintastrategioita arvioidaan ja kehitetään näiden valtuuksien puitteissa, jotta löydetään optimaalinen suhde riskien ja rahoituskustannusten välillä.
Vuoden 2014 lopussa Fortumin velkasalkun (johdannaiset mukaan lukien) keskimääräinen duraatio oli 3,7 vuotta (2013: 2,4). Noin 46 % (2013: 51 %) velkasalkusta oli vaihtuvakorkoisia tai seuraavien 12 kuukauden aikana jälleenrahoitettavia kiinteäkorkoisia lainoja. 31.12.2014 korkotason yhden prosenttiyksikön suuruisen muutoksen vaikutus velkasalkun nykyarvoon oli 151 miljoonaa euroa (2013: 179). Virtariski, joka lasketaan ennusteen perusversion nettokorkokulujen ja ääritapausennusteen erotuksena Fortumin velkasalkulle seuraavan 12 kuukauden aikana, oli 18 miljoonaa euroa (2013: 14).
Lainojen ja johdannaisten keskikorko 31.12.2014 oli 3,7 % (2013: 3,6 %). Lainojen ja johdannaisten kumulatiivinen keskikorko vuonna 2014 oli 4,0 % (2013: 4,1 %).
3.6.2 Valuuttariskit
Fortumin politiikkana on suojata huomattavat transaktioriskit, jotta vältyttäisiin tuloslaskelman kurssieroilta. Suojaus tapahtuu pääasiassa termiinisopimuksilla.
Translaatiopositiot Fortumissa eivät ole tyypillisesti suojattuja, koska pääosa omaisuudesta katsotaan olevan strategista omistusta. Fortumissa tämä tarkoittaa suuria yksiköitä Ruotsissa, Venäjällä, Norjassa ja Puolassa, joiden kotivaluutta ei ole euro.
Valuuttariskin määrittelyssä käytetään Value‑at‑Risk‑laskelmaa (VaR) yhden päivän jaksolle 95 %:n luotettavuustasolla transaktiopositiolle ja translaatiopositiolle vastaavasti viiden päivän jaksolle 95 %:n luotettavuustasolla. Transaktioriskin Value‑at‑Risk‑raja on 5 miljoonaa euroa. 31.12.2014 avoin transaktiopositio oli 0 miljoonaa euroa (2013: 1) ja translaatiopositio 4 310 miljoonaa euroa (2013: 4 837). Transaktioposition VaR oli 0 miljoonaa euroa (2013: 0) ja translaatiopositiolle laskettu VaR oli 246 miljoonaa euroa (2013: 55).
Konsernirahoituksen transaktiopositio
2014 2013
milj. euroa Avoin positio Suojaus Netto Avoin positio Suojaus Netto
SEK 4 821 ‑4 821 0 5 595 ‑5 595 0
USD ‑12 12 0 ‑11 11 0
NOK ‑75 75 0 39 ‑39 0
RUB 483 ‑483 0 523 ‑523 0
PLN 88 ‑88 0 110 ‑110 0
Muut ‑10 10 0 59 ‑58 1
Yhteensä 5 295 ‑5 295 0 6 315 ‑6 314 1
Lisäksi OAO Fortum suojaa euromääräisiä investointejaan 30 miljoonan euron (2013: 58) eurotalletuksilla, joihin sovelletaan kassavirtasuojauslaskentaa Fortum‑konsernissa.
Transaktiopositio koostuu jo sovituista tai ennustetuista valuuttamääräisistä eristä ja kassavirroista. Transaktiopositio jaetaan tase‑ ja kassavirtapositioihin. Tasepositiossa ovat valuuttamääräiset saamiset ja velat kuten talletukset ja lainat sekä myyntisaamiset ja ostovelat muussa kuin yhtiön kotivaluutassa. Kassavirtapositiossa on tulevia ennustettuja tai sovittuja valuuttamääräisiä kassavirtoja, jotka syntyvät liiketoimintojen myynneistä, ostoista tai investoinneista. Transaktioposition nettoero kirjataan rahoitustuottoihin ja ‑kuluihin, kun ne liittyvät rahoituseriin ja kun ne liittyvät myyntisaamisiin ja ostovelkoihin ne kirjataan liikevoittoon sisältyviin eriin. Kassavirran suojauslaskennan vaatimukset täyttävät kaupat kirjataan omaan pääomaan.
Fortumin politiikan mukaan tasepositiot suojataan, jotta vältetään tuloslaskelman kurssierot. Ulkoinen rahoitus on pääasiallisesti euromääräistä, joten konsernin tasepositio liittyy lähinnä ruotsalaisten tytäryhtiöiden rahoittamiseen. Tämän taseposition suojauksiin Fortum ei sovella suojauslaskentaa, koska tulosvaikutukset netottuvat tuloslaskelmassa.
Sovitut kassavirtaerät suojataan, jotta vältytään tulevien kassavirtojen vaihteluilta. Suojaukseen käytetään yleensä valuuttajohdannaisia, jotka kohdistetaan alla olevan kassavirran eräpäivän mukaan. Fortumilla on sekä valuuttariskin kassavirtasuojauksia, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, että valuuttariskin suojauksia, joihin ei IFRS:n mukaisesti sovelleta suojauslaskentaa. Ne valuuttariskiin liittyvät kassavirran suojaukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, suojaavat etupäässä sähköjohdannaisia. Suojaukset, jotka eivät ole erääntyneet, aiheuttavat tuloslaskelman volatiliteettia.
Konsernirahoituksen translaatiopositio
2014 2013
milj. euroa Inves‑
tointi
Suojaus Avoin Inves‑
tointi
Suojaus Avoin
RUB 2 109 ‑198 1 911 3 187 ‑317 2 870
SEK 1 964 ‑364 1 600 1 303 1 303
NOK 580 580 440 440
PLN 152 152 138 138
Muut 67 67 86 86
Yhteensä 4 872 ‑562 4 310 5 154 ‑317 4 837
Translaatiopositio sisältää nettoinvestoinnit ulkomaisiin tytär‑ ja osakkuusyrityksiin. Konsolidoinnissa ulkomaisten yhtiöiden nettoinvestointien muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan. Pääasiassa Venäjän ruplasta johtuva muuntoeron nettomuutos vuonna 2014 vaikutti konsernin emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan ‑1 320 miljoonaa euroa (2013: ‑471). Osa tästä translaatiopositiosta on suojattu ja vuonna 2014 suojaustulos oli 149 miljoonaa euroa (2013: 28).
Korko‑ ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2014
Nimellismäärä Käypä arvo
Erääntymisprofiili
milj. euroa Alle 1 vuosi 1‑5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yh‑
teensä
Positii‑
vinen
Negatii‑
vinen
Netto
Valuuttatermiinit 5 167 163 5 330 270 31 239
Koronvaihtosopimukset 508 3 282 1 931 5 721 360 206 154
Koron‑ ja valuutanvaihtosopimukset 362 1 111 1 473 233 0 36
Korkotermiinit 0 0 0 0
Yhteensä 6 037 4 556 1 931 12 524 863 237 626
Pitkäaikaisia 541 193 348
Lyhytaikaisia 322 44 278
Korko‑ ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2013
Nimellismäärä Käypä arvo
Erääntymisprofiili
milj. euroa Alle 1 vuosi 1‑5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yh‑
teensä
Positii‑
vinen
Negatii‑
vinen
Netto
Valuuttatermiinit 7 092 420 7 513 76 49 27
Koronvaihtosopimukset 944 2 215 3 499 6 658 252 147 105
Koron‑ ja valuutanvaihtosopimukset 928 928 36 0 36
Korkotermiinit 56 56 0 0 0
Yhteensä 8 092 3 563 3 499 15 155 365 196 170
Pitkäaikaisia 280 143 137
Lyhytaikaisia 85 53 32
3.7 Luottoriskit
Kaikkien vastapuolien kanssa tehdyt sopimukset altistavat Fortumin luottoriskille. Fortumilla on prosessi ja toimintamalli, jolla luottoriskit pidetään hyväksyttävällä tasolla. Kaikkia suurimpia riskipositioita valvotaan keskitetysti hyväksyttyjä vastapuolilimiittejä vastaan, joiden hyväksymistasot on määritetty konsernin luotto‑ohjeissa. Vastapuolten luottokelpoisuutta seurataan ja niistä raportoidaan säännöllisesti. Jos kaupankäyntiä on vastapuolen kanssa, jolla ei ole limiittiä tai riskiposition katsotaan nousevan liian suureksi vastapuolen luottokelpoisuus huomioon ottaen, vaaditaan vastapuolelta takuut. Emoyhtiötakaus vaaditaan sellaisilta tytäryhtiöiltä, joiden kanssa käydään kauppaa ja joilla ei ole riittävää luottokelpoisuutta erillisyhtiönä.
Johdannaisiin liittyvät vastapuoliriskipositiot ovat usein hyvin volatiileja, koska markkina‑arvot muuttuvat nopeasti ja sen vuoksi niitä seurataan aktiivisesti. Valuutta‑ ja korkojohdannaisten kauppa on rajoitettu hyvän luottoluokituksen (investment grade) omaaviin pankkeihin ja rahoituslaitoksiin. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa ISDA puitesopimukset, joissa on netotusoikeudet ja joissain tapauksissa vakuussopimukset. Valtaosa konsernin hyödykejohdannaisista selvitetään pörssin, kuten NASDAQ OMX Commodities Europen, kautta. Osa sopimuksista tehdään OTC ‑markkinoilla. Näiden osalta kauppaa käydään vain sellaisten vastapuolien kanssa joilla on hyvä luottokelpoisuus. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa puitesopimukset, kuten ISDA, FEMA ja EFET, joissa on netotusoikeudet.
Fortumilla, kuten millä tahansa pääomaintensiivisellä liiketoiminnalla, on luottoriski rahoitussektorilla. Pankkeihin liittyvää luottoriskiä valvotaan aktiivisesti, koska rahoituslaitosten luottokelpoisuus voi heiketä nopeasti. Kun mahdollista, positiot on keskitetty pääyhteistyöpankkeihin, joilla nähdään olevan hyvä luottokelpoisuus ja tärkeä rooli rahoitusmarkkinoiden vakaudessa ko. maissa. Venäjällä pankkitakuita on käytetty varmistamaan OAO Fortumin investointiohjelmaan liittyviä positioita. Jos toimittaja ei kykene täyttämään sitoumuksiaan, ennakkomaksuja ja puuttuvia suorituksia on kattamassa takauksia. Näiden takausten myöntäjät ovat pankkeja, joilla on vahva paikallinen läsnäolo ja toimittajien tuntemus. Näiden pankkien luottokelpoisuutta sekä takauksista syntyviä positioita seurataan tarkasti.
Luottoriski asiakkaiden suuntaan on hyvin hajautettua suurelle määrälle yksityisiä kuluttajia ja teollisia yrityksiä eri maantieteellisillä alueilla. Suurin osa riskistä on Venäjällä, Suomessa ja Ruotsissa, mutta Venäjän luottotappioriski on korkein.
3.7.1 Rahoitusvarojen luottoriskin arviointi
Alla on esitetty vastapuolittain korolliset saatavat mukaan lukien leasingsaatavat, pankkitalletukset ja johdannaisinstrumentit, jotka käsitellään taseessa saamisina.
2014 2013
milj. euroa Tase‑
arvo
josta
erään‑
tynyt
Tase‑
arvo
josta
erään‑
tynyt
Saamiset yhtiöiltä, joilla hyvä luottokelpoisuus (investment grade) 3 505 1 555
Sähköpörssit 75 185
Osakkuusyhtiöt 2 061 2 601
Muut 145 99
Yhteensä 5 786 4 440
Saamiset yhtiöiltä, joilla on hyvä luottokelpoisuus (investment grade), sisältävät pankkitalletuksia 2 636 miljoonaa euroa (2013: 1 163) korko‑ ja valuuttajohdannaisia käypään arvoon 859 miljoonaa euroa (2013: 362) ja sähkö‑, hiili‑, öljy‑, ja CO2 päästöoikeusjohdannaisia käypään arvoon 10 miljoonaa euroa (2013: 30). Saatavat sähköpörsseiltä on NASDAQ OMX Commodities Europe ‑johdannaisten käypä arvo. Saatavat osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä sisältävät lainasaamisia 2 041 miljoonaa euroa (2013: 2 587), korko‑ ja valuuttajohdannaisten käypiä arvoja 4 miljoonaa (2013: 3) euroa ja sähköjohdannaisten käypiä arvoja 16 miljoonaa euroa (2013: 11). Muut saatavat muodostuvat venäjän pankkitalletuksista joilla alempi luottoluokitus 63 miljoonaa euroa (2013: 0) lainasaamisista ja muista korollisista saatavista 4 miljoonaa euroa (2013: 14) ja rahoitusleasingsaatavista 0 miljoonaa euroa (2013: 2) sekä sähkö‑, hiili‑, öljy‑, ja CO2 päästöoikeusjohdannaisten käyvistä arvoista 78 miljoonaa euroa (2013: 83).
Oheisissa taulukoissa näkyy pankkitalletuksien ja johdannaisten käypien arvojen jakautuminen luottoluokkiin.
Pankkitalletukset
milj. euroa 2014 2013
Vastapuolet ulkopuolisten luottoluokitusten mukaan (Standard & Poor's ja/tai Moody's) Hyvä luottokelpoisuus (investment grade)
AAA
AA+/AA/AA‑ 632 410
A+/A/A‑ 1 923 658
BBB+/BBB/BBB‑ 81 95
Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä 2 636 1 163
BB+/BB/BB‑ 63
B+/B/B‑
Alle B‑
Alemmat luottoluokitukset (non‑investement grade) 63
Vastapuolet ilman ulkopuolista luottoluokitusta (Standard & Poor's ja/tai Moody's )
Yhteensä 2 699 1 163
Ylläolevien pankkitalletusten lisäksi rahaa pankkitileillä oli yhteensä 67 miljoonaa euroa 31.12.2014 (2013: 102).
Korko‑ ja valuuttajohdannaiset
2014 2013
milj.euroa Saami‑
set
Netto‑
summa
Saami‑
set
Netto‑ summa
Vastapuolet ulkopuolisten luottoluokitusten mukaan (Standard & Poor's ja/tai Moody's) Hyvä luottokelpoisuus (investment grade)
AAA
AA+/AA/AA‑ 147 88 36 0
A+/A/A‑ 712 560 308 220
BBB+/BBB/BBB‑ 18
Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä 859 648 362 220
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset yhteensä 4 4 3 3
Vastapuolet ilman ulkopuolista luottoluokitusta (Standard & Poor's ja/tai Moody's )
Yhteensä 863 652 365 223
Sähkö‑, hiili‑, öljyjohdannaiset ja CO2 päästöoikeussopimukset johdannaiskäsittelyn piirissä
2014 2013
milj.euroa Saami‑
set
Netto‑
summa
Saami‑
set
Netto‑
summa
Vastapuolet ulkopuolisten luottoluokitusten mukaan (Standard & Poor's ja/tai Moody's) Hyvä luottokelpoisuus (investment grade)
AAA
AA+/AA/AA‑ 0 0 0 0
A+/A/A‑ 10 6 30 21
BBB+/BBB/BBB‑ 0 0 0 0
Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä 10 6 30 21
Alemmat luottoluokitukset kuin hyvä luottokelpoisuus (non‑investment grade)
BB+/BB/BB‑ 6 6 8 7
B+/B/B‑
Alle B‑
Alemmat luottoluokitukset kuin hyvä luottokelpoisuus (non‑investment grade) yhteensä 6 6 8 7
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset yhteensä 16 5 11 2
Vastapuolet ilman ulkopuolista luottoluokitusta Standard & Poor's:lta ja/tai Moody's:lta
Valtiot ja kunnat 0 0 1 1
Fortum luokitus 5 ‑ alin riski 15 15 1 1
Fortum luokitus 4 ‑ alhainen riski 37 34 23 23
Fortum luokitus 3 ‑ normaali riski 18 17 47 46
Fortum luokitus 2 ‑ korkea riski 1 1
Fortum luokitus 1 ‑ korkein riski 0 0 2 1
Ei luokitusta 1 1 1 1
Ei ulkopuolista luokitusta yhteensä 72 68 75 73
Yhteensä 104 85 124 103
Johdannaissaamiset ovat positiivisten käypien arvojen summa eli bruttosumma. Nettosumma sisältää myös negatiiviset käyvät arvot, jos netotussopimus on voimassa ko. vastapuolen kanssa tai netotus on lain mukaan mahdollista. Kun nettosumma on pienempi kuin nolla, se ei ole mukana. Jos on olemassa emoyhtiötakaus, näytetään positio takauksen antajan mukaan.
Kaikilla valuutta‑ ja korkojohdannaisvastapuolilla ja pääosalla pankkitalletusvastapuolista on ulkopuolisten luottoluokittajien Standard & Poor’sin ja/tai Moody’s luokitus. Yllä oleva luokitusskaala on Standard & Poor’sin mukainen. Vastapuolille, joilla ei ole kuin Moody’sin luokitus, luokitus on muutettu vastaamaan Standard & Poor’sin luottoluokitusta varovaisuuden periaatetta noudattaen. Samoin vastapuolille, joilla on luottoluokitus sekä Standard & Poors'illa että Moodys'illä tehdään luokitus heikomman luokituksen mukaan varovaisuuden periaateen mukaisesti.
Sähkö‑, hiili‑ ja öljyjohdannaismarkkinoilla on paljon vastapuolia, joilla ei ole Standard & Poor’sin tai Moody’sin luokitusta. Niille Fortum antaa oman sisäisen luokituksen. Sisäinen luokitus perustuu muiden ulkoisten luottoluokittelijoiden luokituksiin. Suomalaisille, norjalaisille ja ruotsalaisille vastapuolille käytetään Soliditetin luokituksia, muille käytetään Dun&Bradstreetin luokituksia. Valtioita ja kunnallisia laitoksia ei tyypillisesti luokitella ja ne näytetään erikseen. Tämä luokka ei sisällä kuntien tai valtion omistamia yhtiöitä. Ne vastapuolet, joilla ei ole ollenkaan luokitusta, näytetään ”Ei luokitusta” ‑rivillä.

X

Etsi Fortumin vuosikertomuksesta 2014

Kirjoita tähän...

Hakutulokset