Vuosikertomus 2014 | In English |

32 Eläkevelvoitteet

Lataa Excel
Laadintaperiaatteet + -
Konserniyhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Järjestelyt on yleensä rahoitettu vakuutusyhtiöihin tai konsernin eläkesäätiöihin suoritetuilla, määräajoin tehtäviin eläkevastuulaskelmiin perustuvilla maksuilla. Konsernilla on sekä etuus‑ että maksupohjaisia järjestelyjä.
Konsernin maksuperusteisiin järjestelyihin suorittamat maksut kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon kyseiset maksut kohdistuvat.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekulut arvioidaan käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkkeiden suorittamisesta johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan tavoitteena jakaa työsuoritukseen perustuva meno työntekijöiden palvelusajalle. Nettokorko näytetään rahoituserissä ja muu tulosvaikutus eläkekuluissa.
Etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvä velvoite lasketaan vuosittain tilinpäätöspäivänä ja arvostetaan arvioitujen vastaisten kassavirtojen nykyarvoon käyttäen sellaisten korkealuokkaisten yritysten joukkovelkakirjalainojen korkoa, joiden juoksuaika suunnilleen vastaa kyseisen eläkevelan kestoaikaa. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, käytetään valtion joukkolainojen markkinatuottoa. Järjestelyyn kuuluvat varat arvostetaan käypään arvoon. Taseeseen merkitty velka on etuuspohjaisen järjestelyn velvoite tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla. Ennakkomaksut kirjataan varoiksi siihen määrään asti, kuin rahana saatava palautus tai vastaisten maksujen vähennys on saatavissa.
Jos järjestelyn etuuksia muutetaan tai jos järjestelyä supistetaan, tästä aiheutuva aiempaan työsuoritukseen liittyvä etuuksien muutos tai supistamisesta aiheutuva voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Veltoitteen täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot kirjataan, kun velvoitteen täyttäminen tapahtuu.
Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat: Tulevien eläkevelvoitteiden määrittämisessä käytetyt oletukset + -
Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu lukuisista tekijöistä, jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin oletuksiin. Muutokset näissä oletuksissa vaikuttavat eläkevelvoitteiden tasearvoon.
Fortumin eläkejärjestelyt
Suomi
Suomessa merkittävin työeläkejärjestelmä on TyEL, jossa etuudet määräytyvät suoraan etuudensaajan ansioiden perusteella. Nämä eläkejärjestelyt on hoidettu eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja ne käsitellään maksupohjaisina eläkejärjestelyinä. TyEL‑järjestelmän etuudet ovat vanhuus‑, työkyvyttömyys‑, työttömyys ja perhe‑eläke. Lisäksi osalla suomalaisista työntekijöistä on lisäeläketurva, joka oikeuttaa tietyn suuruiseen etuuteen eläkkeelle jäännin jälkeen. Nämä lisäeläketurvat on järjestetty yhtiön omassa eläkesäätiössä tai eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Vakuutusyhtiöiden kautta järjestetyt lisäeläkkeet sisältävät vanhuuseläkkeen ja hautausavun ja Fortumin eläkesäätiössä järjestetyt lisäeläkkeet vanhuus‑, varhennettu vanhuus‑, työkyvyttömyys‑, perhe‑eläkkeet ja hautausavun.
Eläkesäätiö on suljettu säätiö, jota hallinnoi sekä työnantajien että työntekijöiden edustajista koostuva hallitus. Säätiö toimii Finanssivalvonnan (FIVA) sääntöjen mukaan. Eläkevelan tulee olla sääntöjen mukaan täysin katettu. Kansallinen etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvä velvoite lasketaan niin, että luvattu etuus on täysin katettu eläkkeelle siirtymiseen asti. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen maksettavat etuudet tarkistetaan vuosittain TyEL‑indeksin mukaan. Luvatut etuudet on määritetty säätiön säännöissä, joiden mukaan etuuden määrä lasketaan osuutena palkkasummasta. Osuus on useimmiten 66 % palkasta. Etuuden laskennassa käytettävä palkkasumma on viimeisten kymmenen vuoden keskimääräinen palkka, jota on tarkistettu yleisellä ansiotasoindeksillä.
Ruotsi
Ruotsissa konsernilla on useita etuus‑ ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, kuten yleinen ITP‑järjestelmä sekä PA‑KL‑ ja PA‑KFS ‑järjestelmät, joihin aiemmin kunnan omistamissa yhtiöissä palveluksessa olevat työntekijät ovat oikeutettuja. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat täysimääräisesti katettuja ja on rahoitettu osittain Fortumin eläkesäätiön ja osittain vakuutusmaksujen kautta. Eläkejärjestelyihin sisältyvät normaali ja täydentävä vanhuuseläke sekä perhe‑ ja työkyvyttömyyseläke. Merkittävin eläkejärjestely on tietyt ikäehdot täyttävien, pysyvässä työsuhteessa olevien toimihenkilöiden ITP‑järjestelmä, johon myös määräaikaiset työntekijät ovat oikeutettuja tietyn odotusajan jälkeen. Saadakseen täyden eläkkeen työntekijällä on oltava ennakoitu eläkkeeseen oikeuttava työjakso, työn aloittamisesta eläkeikään saakka, vähintään 30 vuoden ajan.
Ruotsin eläkesäätiötä hallinnoi hallitus, joka koostuu sekä työnantajien että työntekijöiden edustajista. Säätiön toimintaa säätelee Ruotsin laki (no. 1967:531) ja se toimii Ruotsin arvopaperimarkkinaviranomaisen sekä lääninhallituksen sääntelyn ja valvonnan alaisena. Säätiön varat toimivat vakuutena etuuspohjaisille eläkevelvoitteille eikä säätiöllä ole varsinaisiin eläkemaksuihin liittyviä velvoitteita. Työnantajalla on oltava eläkevelvoitteelle vakuutus Ruotsin keskinäisen eläkevakuutusyhtiö PRI Pensionsgarantin kautta. Velan ei tarvitse säännösten mukaan olla täysin katettu säätiössä.
Useaa työnantajaa koskeva osuus ITP‑eläkejärjestelystä, joka katetaan Alectaan suoritettavilla eläkemaksuilla (Fortumissa kollektiiviset perhe‑eläkkeet), käsitellään maksupohjaisena järjestelynä, koska ei ole olemassa yhdenmukaista ja luotettavaa perustaa allokoida varat ja velvoitteet ITP‑järjestelmään osallistuvien kesken. Syy tähän on se, että järjestelmän ehtojen perusteella ei ole mahdollista määrittää miten yli‑ tai alijäämä vaikuttaa tuleviin maksuihin.
Muiden maiden eläkejärjestelyt
Fortumin venäläisten ja puolalaisten yhtiöiden eläkkeet katetaan pääosin maksuilla valtiollisiin eläkejärjestelyihin. Nämä järjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Näiden lisäksi Fortum osallistuu työnantajakohtaisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin, joista on erikseen sovittu työehtosopimuksissa. Nämä etuuspohjaiset järjestelyt ovat rahastoimattomia ja yhtiö suorittaa etuuksien maksut sitä mukaa, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Näihin järjestelyihin liittyy eläkemaksujen lisäksi kertaluonteisia etuuksia, jotka maksetaan esimerkiksi työntekijän kuoleman‑ tai työkyvyttömyystapauksissa sekä huomionosoituksina merkkipäivinä tai ansioituneille työntekijöille tai entisille työntekijöille maksettavina huomionosoituksina.
Norjalaisilla yhtiöillä on eläkejärjestelyjä, jotka ovat yleisiä kuntatyönantajilla Norjassa. Nämä etuuspohjaiset eläkejärjestelyt sisältävät vanhuus‑, työkyvyttömyys‑ ja perhe‑eläkkeen, mukaan lukien Norjan kansallisen eläkejärjestelmän (Folketrygden) mukaiset eläke‑etuudet. Eläkevastuut ovat Norjan vakuutuslainsäädännön mukaisesti täysimääräisesti katettuja.
Muissa maissa eläkejärjestelyt perustuvat paikallisiin määräyksiin ja käytäntöihin, pääasiassa järjestelyt ovat maksuperusteisia eläkejärjestelyjä.
Merkittävimmät eläkejärjestelyihin liittyvät riskit ‑ Ruotsi ja Suomi
Yleiset riskit
Ruotsi ‑ Koska eläkesäätiö on eriytetty rahastoista, Fortumilla ei ole velvoitetta suorittaa lisämaksuja eläkesäätiöön, vaikka rahastolla ei olisikaan riittävästi varoja velvoitteidensa kattamiseksi. Jos rahaston varojen määrä laskee Ruotsin lainsäädännön edellyttämän tason alapuolelle, Fortumin vakuutusmaksut eläkeyhtiö PRI:hin kuitenkin kasvavat.
Suomi ‑ Jos rahaston varojen tuotto ei riitä kattamaan eläkevelvoitteen kasvua ja etuuksien maksua tilikauden aikana, työnantajan tulee kattaa alijäämä lisämaksuilla, jollei rahaston oma pääoma ole riittävä.
Diskonttauskoron muutokset
Ruotsi ‑ Eläkevelvoitteen laskennassa käytettävä diskonttauskorko perustuu Ruotsin vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoon. Tuoton laskennassa käytetään joukkovelkakirjalainoja, jotka vastaavat parhaiten eläkevastuiden arvioitua kestoa. Joukkovelkakirjalainojen markkinatuottojen vaihtelu muodostaa riskin eläkevelvoitteiden määrän vaihtelulle. Jos markkinatuotot laskevat, eläkevelvoitteen määrä kasvaa.
Suomi ‑ IFRS‑standardien mukaisen etuuspohjaisen eläkevelvoitteen laskennassa käytettävä diskonttauskorko riippuu yritysten joukkovelkakirjalainojen korosta tilinpäätöspäivänä. Korkojen nousu kasvattaa eläkevelvoitteen määrää, mitä tasoittaa vastaavasti kiinteän tuoton sijoitusten arvon nousu.
Sijoitusriski ja volatiliteettiriski
Suomi ‑ Eläkesäätiön hallitus hyväksyy vuosittain sijoitussuunnitelman, joka perustuu ulkopuolisten asiantuntijoiden suorittamaan taseanalyysiin. Säätiön varat sijoitetaan osakkeisiin ja osakerahastoihin, kiinteän tuoton instrumentteihin ja kiinteistöihin. Sijoitukset hajautetaan eri sijoitusluokkiin ja eri varainhoitajille Finanssivalvonnan sääntely huomioiden. Kiinteistösijoituksista merkittävimmän muodostaa Fortumin pääkonttori, joka on vuokrattu Fortum Oyj:lle.
Oletuksiin liittyvät riskit
Aktuaarilaskelmat edellyttävät oletusten tekemistä inflaatiosta, palkkatasosta sekä kuolleisuudesta. Jos toteumat poikkevat oletuksista, eläkevelvoitteesta voi muodostua arvioitua suurempi.
Velvoitteen nykyarvon muutokset
Etuuspohjainen velvoite Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Etuuspohjainen netto‑omaisuuserä(‑)/‑velka(+)
milj. euroa 2014 2013 2014 2013 2014 2013
Tasearvo 1.1. 466 550 ‑415 ‑430 51 119
Tuloslaskelmaan kirjatut erät
Työsuoritukseen perustuva meno 7 11 0 0 7 11
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno 1 0 0 0 1 0
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot tai tappiot ‑7 ‑41 6 3 ‑1 ‑38
Nettokorko 1) 14 15 ‑13 ‑12 1 4
15 ‑14 ‑7 ‑8 8 ‑23
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät
Uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot(+)/tappiot(‑) 115 ‑38 ‑15 ‑22 101 ‑60
Väestörakenne oletuksien muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot 0 0 0 0
Taloudellisten oletuksien muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot 120 ‑52 120 ‑52
Kokemusperäisistä tarkistuksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot ‑4 14 ‑4 14
Järjestelmään kuuluvien varojen tuotto (poislukien tuloslaskelmaan kirjattu nettokorko) ‑15 ‑22 ‑15 ‑22
Kurssierot ‑12 ‑12 9 8 ‑3 ‑4
103 ‑50 ‑6 ‑14 97 ‑63
Muut
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn ‑2 ‑6 ‑2 ‑6
Maksetut etuudet ‑17 ‑19 13 14 ‑4 ‑6
Vähennykset liittyen tytäryhtiömyynteihin ‑27 17 ‑10
Vakuutusyhtiöön siirretyt varat Ruotsissa 29 29
Tasearvo 31.12. 540 466 ‑400 ‑415 140 51
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 532 456
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo ‑400 ‑415
Rahastoitu määrä 133 41
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 2) 7 10
Nettomääräinen eläkevelvoite 140 50
Etuuspohjainen eläkevelvoite taseen pitkäaikaisissa veloissa 140 50
Etuuspohjainen eläkevelvoite taseen pitkäaikaisissa varoissa 0 0
Etuuspohjainen netto‑omaisuuserä(‑)/‑velka(+) taseessa 140 50
1) Nettokorko on tuloslaskelmassa esitetty rahoituserissä, muut etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät kulut sisältyvät henkilöstökuluhin (rivit etuuspohjaiset järjestelyt ja osa summasta rivillä etuuspohjaisten järjestelyiden vakuuttaminen liitetiedon 12 Henkilöstökulut henkilöstökulu erittelyssä).
2) Rahastoimattomat velvoitteet liittyvät Venäjän ja Puolan eläkejärjestelyihin.
Vuoden 2014 lopussa yhteensä 1 230 (2013: 1 498) Fortumin työntekijää kuului etuuspohjaisiin eläkejärjestelmiin, jotka tarjoavat eläke‑etuuksia. Vuoden 2014 aikana eläkkeitä tai vastaavia etuuksia maksettiin yhteensä 2 929 (2013: 3 196) henkilölle.
Eläkejärjestelyihin liittyvien maksusuoritusten arvioidaan olevan 9 miljoonaa euroa vuonna 2015.
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen
milj. euroa 2014 2013
Oman pääoman ehtoiset instrumentit 129 169
Velkainstrumentit 133 115
Rahat ja pankkisaamiset 38 23
Kiinteistöt, joista konsernin omassa käytössä 67 miljoonaa euroa (2013: 74) 72 81
Fortum Oyj:n omat osakkeet 5 5
Muut varat 23 22
Yhteensä 400 415
Kun eläkejärjestely on rahoitettu vakuutusyhtiössä, järjestelyyn kuuluvien varojen jakauma ei ole ollut käytettävissä. Tällöin varat on sisällytetty erään 'Muut varat'.
Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto Suomessa ja Ruotsissa oli 27 miljoonaa euroa (2013: 23).
Taseeseen kirjatut määrät maittain 2014
milj. euroa Suomi Ruotsi Muut
maat
Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 354 170 9 532
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo ‑264 ‑130 ‑5 ‑400
Alijäämä(+)/Ylijäämä(‑) 90 39 3 133
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 7 7
Nettomääräinen omaisuuserä(‑)/velka(+) taseessa 90 39 11 140
Etuuspohjainen eläkesaatava taseen varoissa 0 0 0 0
Etuuspohjainen eläkevelvoite 90 39 11 140
Taseeseen kirjatut määrät maittain 2013
milj. euroa Suomi Ruotsi Muut
maat
Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 281 136 38 456
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo ‑262 ‑127 ‑25 ‑415
Alijäämä(+)/Ylijäämä(‑) 19 9 13 41
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 10 10
Nettomääräinen omaisuuserä(‑)/velka(+) taseessa 19 9 23 50
Etuuspohjainen eläkesaatava taseen varoissa 0 0 0 0
Etuuspohjainen eläkevelvoite 19 9 23 50
Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset
2014 2013
Suomi Ruotsi Venäjä Muut
maat
Suomi Ruotsi Venäjä Muut
maat
Diskonttauskorko, % 1,30 2,50 9,00 3,00 3,02 3,90 7,50 4,11
Tuleva palkankorotus, % 2,20 3,00 7,50 3,25 2,20 3,00 7,50 3,72
Etuuksien korotukset, % 2,10 2,00 6,50 2,23 2,10 2,00 6,00 2,80
Inflaatio, % 2,00 2,00 6,50 1,75 2,00 2,00 6,00 1,89
Suomessa käytetty diskonttauskorkokanta perustuu eurooppalaisten yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen viitekorkoihin, jotka vastaavat parhaiten etuuspohjaisten eläkevastuiden arvioitua kestoa. Ruotsissa käytetty diskonttauskorkokanta perustuu ruotsalaisiin vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen tuottoihin ja Norjassa norjalaisiin vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen tuottoihin, jotka vastaavat parhaiten etuuspohjaisten eläkevastuiden arvioitua kestoa. Ruotsalaisia ja norjalaisia vakuudellisia joukkovelkakirjalainoja pidetään korkealaatuisina niiden vakuutena olevan varallisuuden johdosta. Venäjällä on diskonttauskoron perustana käytetty näiden valtioiden pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen viitekorkoja, jotka ovat yhdenmukaisia sekä käytetyn valuutan että etuuspohjaisten eläkevastuiden arvioidun keston kanssa.
Elinajanodotus on odotettu jäljellä oleva elinikä tietyssä iässä:
Pitkäikäisyys 65‑vuotiaana Suomi Ruotsi
45 ‑ mies 20,6 21,6
45 ‑ nainen 26,4 24,1
65 ‑ mies 19,0 19,6
65 ‑ nainen 24,7 22,8
Diskonttauskorko, inflaatio‑oletus ja tuleva palkankorotusoletus ovat tärkeimpiä etuuspohjaisten eläkevastuiden laskennassa käytettyjä oletuksia. Alla on esitetty puolen prosenttiyksikön oletuksen muutoksen vaikutus vuoden 2014 lopun etuuspohjaisen velvoitteen määrään, pitäen muut laskelmissa käytetyt muuttujat ennallaan.
Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys muutoksille keskeisissä oletuksissa
Vaikutus
eläkevelvoitteeseen
lisäys+/vähennys ‑
Oletuksen muutos Suomi Ruotsi
0,5 % lisäys diskonttauskorossa ‑8% ‑11%
0,5 % vähennys diskonttauskorossa 9% 12%
0,5 % lisäys etuuksien korotus oletuksessa 7% 10%
0,5 % vähennys etuuksien korotus oletuksessa ‑6% ‑9%
0,5 % lisäys palkankorotusoletuksessa 1% 3%
0,5 % vähennys palkankorotusoletuksessa ‑1% ‑3%
Käytetyt menetelmät herkkyysanalyysin laatimisessa ei muuttunut verrattuna edelliseen kauteen. Muutos kuolevuus oletukseen niin että elinikä nousee yhdellä vuodella lisäisi nettovelkaa Suomessa ja Ruotsissa yhteensä 21 miljoonaa euroa (16,6 %).
Diskonttaamattoman eläkevastuun maturiteettijakauma Suomessa ja Ruotsissa vuoden 2014 lopussa
milj. euroa Tulevat
maksut
Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät 16
1‑5 vuoden sisällä erääntyvät 71
5‑10 vuoden sisällä erääntyvät 93
10‑20 vuoden sisällä erääntyvät 180
20‑30 vuoden sisällä erääntyvät 145
Yli 30 vuoden kuluttua erääntyvät 120
Eläkevelvoitteen painotettu keskimääräinen kesto Suomessa ja Ruotsissa oli vuoden 2014 lopussa 16,9 vuotta.

X

Etsi Fortumin vuosikertomuksesta 2014

Kirjoita tähän...

Hakutulokset